Vuoden viimeiset treenit! Duke kävi perjantai-iltana treenaamassa vetohiihtoa. Messissä oli vain Minna ja seisojat mutta eikö se niin mene että kun väki vähenee vedot paranee? Ainakin eilen se näytti niin menevän. Duke veti 3km+2km ja seisoja oli kummallakin kerralla edessä. Hieno koira! Ei ollut tauolla yhtään väsynyt vaan enemmänkin olisi vain halunnut juosta ladulla uudestaan. Motivaatio alkaa pikkuhiljaa kasvamaan, ei se hirveästi palkkaudu enää maalissa vaan katsoo kaihoisasti ladulle. Parempi näin päin.
Tällä viikolla ollaan treenattu tokoa, agilityä ja vetohommia. Tiistaina toivuttiin erittäin rasittavalta joulu (=treeni) lomalta joka alkoi loppu kohti tosiaan rasittaa kun koira toi mulle kaikki sukat, lelut ja ylimääräiset tavarat suklaapapereista aina takkeihin asti. Se, miten koira sai avattua peilikaapin, otettua takit hengareilta ja laitettua kaapin ovet edelleen kiinni on mysteeri. Enkä välttämättä edes halua tietää :D No, selväähän se on että koiralla on tylsää, metsässä oli ihan kamalan liukasta, jäistä ja epämiellyttävää että näin paremmaksi lenkkeillä hihnassa että oltais kaikki elossa vielä ensi vuonnakin..! Koiralla oli sitten n. viikon mittainen juoksuvaje kun ei päässyt irti juoksemaan. Enkä minäkään ihan sitä viittä tuntia jaksa juosta yhteen putkeen mitä Duke haluaisi. Päätin että nyt sitten otetaan se viikon treeitauko, mutta mitäs tapahtuukaan joulupäivänä suljettujen ovien takana aamuruoalla? Metskua ja kaukoja! Kaukot alkaa ehkä joskus edistymään, jumpataan niitä nyt paljon että jäisivät lihasmuistiin.
Tiistaina oli tosiaan vetotreenit ja jotain oli kuulemma naksahtanut pienen koiran päässä 1,5km kohdalla kun oli ensin jäänyt seisojista vähän ja sitten juoksi ne kiinni. Aika huippua. Maaliin tuli innoissaan ja oli menossa jo takaisin ladulle eikä oikein huolinut lelua eikä mitään. Lopuksi sai vielä jäähdyttelyn jälkeen katsoa autosta kun muut lähti ladulle, sitten ajettiin pois.
Keskiviikkona käytiin ensin aksaamassa hallilla, putki-kepit-putki, kontakteja ja muutama putkiralli tehtiin. Erittäin helppo ja mukava treeni mutta silti jäi paska maku suuhun. Johtuu ihan varmasti siitä että ei olla päästy Activen treeneihin taas kuukauteen! Koira kuitenkin toimi ja kepit oli hienot.
Sitten tehtiin tunnin lenkki Ramin&Noomin kanssa ja lähdettiin tokoilemaan.
Ruutu oli hieno! Olin oikeasti yllättynyt koska en tiennyt että se osaa sen. Ei ollut aivan koematka mutta enpä usko että kahdella metrillä on hirveästi väliä. Tehtiiin myös metskua. Ei onnistu ei. Ei vaan nosta. Ohjattu meni hyvin, kummallekin puolella kerran. Vasemmalle puolelle ei tehnyt saalisloikkaa! Merkki pitäisi nyt vielä opettaa. Tunnari oli ympyränmallinen, kapuloita 8? Oma ihan ekana. Tämä olikin hyvä treeni, sillä ei löytänyt omaa vaan haisteli kaikki muut kapulat 3krt eikä huomannut ollenkaan ensimmäistä. Toi väärän, otin pois ja lähetin uudelleen etsimään. Nyt huomasi omankin ja toi hyvin. Otettiin uudestaan heti ja nyt toi hyvin oman, mutta ravilla. Kaikkea ei voi kuulemma saada, ainakaan heti ;)
Torstaina käytiin yömyöhällä vedättämässä, 3,5km ja yksin siis oltiin joten piti lähteä tyhjälle. Ei ongelmaa, juoksi kuulemma ihan hyvin ja tuli maaliin iloisena! Huippua. Oli saanut jotain kiksejä kun joistain kohdin oli jo valot laitettu pois päältä niin oli ollut kova kiire valoisalle alueelle. Ens viikolla alkaakin jo ohjatut tokot kera kahden hyvän koutsin!
Kesän leirejäkin jo katselin ja eipä tässä vissiin kerkeä käydä kotona muuta kuin pesemässä vaatteet ja lähteä taas tien päälle. Ja ihan omalla autolla. Ja Duken kanssa.
Vuosi alkaa olla piakkoin pulkassa ja voisin hieman katsoa taaksepäin mennyttä vuotta. Oon odottanu tätä jo pari kuukautta että pääsen kertomaan mitä on tehty! Tavoitteet vuodelle 2011 oli seuraavat:
-ALO1 tokosta, avoimen asioita treenailtais mutta ei vielä kokeeseen. BH-koettakin olin miettinyt. Agilityssä keppien ja kontaktien opettelua, lajiin tutustumista ja yleistä tietoa minulle siitä lajista. Epiksissä olisi kiva käydä. Jälkeä jatketaan, keppien nosto varmemmaksi. Hakua olisi kiva kokeilla ja paimennusleirille päästä. Muuta olivat sitten luustokuvaukset ja näyttely kunhan on 15kk plakkarissa.
Näin sitten kävi, eli starttaamme voittajaluokassa maaliskuussa. Nuorten SM-kisoissakin käytiin ja oltiin kolmansia avoimessa luokassa. Hups, ei meidän pitänyt vielä avoimeen mutta mikäs siinä sitten kun koira osaa. BH-koekin käytiin marraskuussa. Agilityssä startattiin epiksissä n. 10 kertaa ja tuli sieltä muutama voittokin! :D Kontaktit on satavarmat, olisko kerran koko vuonna varastanut keinulta. (Siis sen jälkeen kun osasi sen) Kepitkin on aika kivat. Jälkeä tehtiin ja syksyllä saatiin läpimurto kun minulle opetettiin uusi tapa palkata koiraa kepeistä. Hakua päästiin treenaamaan ja kumpikin on aivan innoissaan lajista. Hienosti hakee jo ja ilmaisuakin on aloiteltu. Paimentamassa käytiin Sinikalla Kuttukuussa toukokuussa ja Sinikka tykkäsi. Jatkettiin tätä sitten Sannin luona tuossa melkein naapurissa. Kävimme useilla leireillä ja koulutuksissa, Patchcoat-päivillä Aki Korhosen opastettavana, Paimennusleirillä Kuttukuussa, Aussieleirillä Junttojen koulutuksessa ja Niinun valmennusviikonlopussa. Saimme treenata huippujen ihmisten kanssa, hauskaa oli ja vaikka joskus itkukin tuli joko ilosta tai surusta niin tyytyväinen voin olla. Näyttelyssäkin käytiin Päivi Eerolan arvosteltavana, ikää oli 15kk 1pvä. Duke sai ERI NUK1 ja hienon arvostelun. Vuosi Duken kanssa on ollut aivan upea ja en voi muuta kuin kieli pitkällä odottaa tulevaisuutta ja mitä se tuo tullessaan. Koira on täyttä tulta treeneissä, oli kyseessä mikä laji tahansa.
PAIMENNUS - Jatketaan ehdottomasti - Leireilyjä eri kouluttajien opissa
KOIRAHIIHTO -Duke treenaa koirahiihtoa Katrin kanssa - VUL-SM kisat - SPKL-SM kisat
MUUTA - Luustokuvaukset, (lonkat, kyynärät, selkä, polvet, ranteet, olat, silmät, sydän) - Se Kajaanin tamminäyttely
- MH-kuvaus
Toivon yhtä upeaa vuotta 2012 kuin edellinen oli. Jännittävää, hauskaa ja raastavaa vuotta missä Dukella eikä sen puoleen minullakaan tule aika pitkäksi treenatessa. Kamerankin sain ja toivottavasti saisin ikuistettua monta hyvää hetkeä! Nyt jäämme lyhyen joululoman viettoon, ehkä muutamat treenit pitää käydä treenaamassa mutta toivotamme kaikille blogin lukijoille tai tänne eksyneille oikein mainiota joulua!
Kiirettä on näköjään pitänyt kun ei ole blogiakaan kerennyt päivittämään kahteen viikkoon! Pitänee petrata :D
Duken mielestä on tylsää kun ei pääse hakua treenaamaan.
Ollaan treenattu näiden kahden viikon aikana tokoa, agia sekä koirahiihtoa. Toisaalta hyvä että lumet tuli, pääsee ladulle mutta toisaalta ei pääse hakureeneihin. Höh.
Käytiin agiepiksissä itsenäisyyspäivänä, möllirata ja kilpailevien rata. Kummassakin radassa oli pari kohtaa missä piti miettiä että mitähän tekisi mutta muuten mukavia. Mölliradalta varmaan kymppi ja kisaavien radalla koira ei mennyt renkaasta? Oma treenihalli ja aina on mennyt muutenkin kaikki oudotkin renkaat. Mitähän minä tein? Kyllä se sitä sitten menee kun haluaa kuten videolta käy ilmi. Nyt ollaan pari viikkoa agilitystä tauolla, ja jatketaan sitten vuoden vaihteen jälkeen. Siitä onkin enää pari viikkoa ekoihin virallisiin kisoihin! Jännää.
Tokossa ollaan reenattu kaikkia kivoja ja turvallisia juttuja, mitä jo osataan.. Pitänee kohta oikeasti ottaa itteään niskasta kiinni ja alkaa jumppaamaan kaukoja ja naksutteleen metskua. Siinäpä ne meidän kompastuskohdat olis, kaikki muu on jo aika mainiolla mallilla! Paikkis onnistuu, seuruussa ei kummempia. Istuminen on nopea ja varma. Luoksetuloa ollaan tehty takapalkalla + paljon läpijuoksuja. Hienot stopit on! Hyppynouto on hyvä, kapulan saalistusta esiintyy vielä joskus.. Ruudun keskikohta alkaa hahmottumaan eläimellä.
Hieman aiheen vierestä mutta mulle tuli vihdoin ja viimein Canonin 500D, nämä kuvat on siis ekoja kuvia sillä kameralla. :)
Maanantai-aamusta treenattiin hakua. Maasto oli aika tasaista mutta jonkun verran löytyi kuoppia, kumpareita ja pusikoita mihin pystyi kömpimään piiloon. Ensimmäinen ukko oli vasemmalla etukulmassa pressun alla. Lähti suoraan ja löysi ukon nopeasti. Oikea etukulma oli myös miehitetty ja lähti aivan tajutonta vauhtia, tiedä sitten hoksasiko Duke Sannin olevan siellä, semmoista kyytiä se paineli.
Kolmas ukko löytyi kuopasta vasemmalta puolelta hyvin ja neljäs niin ikään hyvin. Kyllä se tuo haku on mahtava laji, huomenna on taas onneksi reenit! Dukelle tehtiin myös vielä 2 ilmaisua rullan kanssa ja otti sen aika hyvin heti ja toi mulle. Lähti näytölle kuin höyryjuna. :D Motivaatiota kyllä ainakin siis löytyy!
Tokoja tehtiin maantaina ohjatuissa.
ohjattua purkeilla, 4x oikea. Kaikki oikein ja hyvällä tyylillä.
Luoksetulo läpijuoksuna. Hyvin tuli hieman vauhti hiipui lopussa.
Noutoa. Ei muuten tehnyt loikkaa kapulalle!
hyppynoutoa taas vinoista kulmista.
Paikkis 4 min. Ei tippunut lonkalleen koko makuun aikana!
Fiilis oli koko treenien ajan hyvä kummallakin.
Vetoja ei oikein voinut ottaa tällä viikolla kun on ollut niin liukkaat kelit.
Perjantaina oli ohjelmassa ensin tokoa Hiukkavaarassa, tehtiin mm. tunnari, ruutua ja ohjattua.
Sitten Duke ja Senni vähän kahvittelivat kun pikku-Emmalla oli synttärit!
Tuli siinä hieman ajeltua pimeässä, syötyä autossa mutta päivän paras hetki oli kun lähdettiin ajamaan Activelle treeneihin! Sieltä onkin sitten videomateriaalia ja kyllähän tässä kisakuume vain nousee kun koira on niin huippu. Oon aika onneton kun hehkutan joka kirjoituksessa mutta en minä siitä nyt viiti valittaakaan kun ei ole mitään valitettavaa. Kova totuus ja kun minä en ole mikään kirjoittamisen Mozart niin tämä jää tämmöiseksi pintaraapaisuksi kaikesta :D
Noniin, niihin treeneihin. Koira oli nopea ja hieno ja upea ja minä, noh unohdetaan se.
Kooste treeneistä. Huippufiilis, oli mahtavat treenit. 10 tuntia meni matkoineen kun ajeltiin joka paikkaan mutta oli hieno päivä!
Perjantaina agitreenit Activella. Koutsina Anna Kilpiä. Radat oli 5-10 esteen mittaisia joten jopa minä muistin ne! Tehtiin valsseja, persjättöjä, vedätystä kepeille, päällejuoksuja sekä rytmitystä. Ei kaikkea yhdessä radassa, 3 rataa mentiin yhteensä. Duke ei oo ikinä ennen käynyt kyseisessä paikassa ennen mutta eipä paljon menoa haitannut. Veti kontaktit niin lujaa ja stoppasi melkein täydestä vauhdista kontaktille! Sanomattakin selvää että olin aika ylpeä kun Duke oli niin rentona, ei sillä että sitä ikinä kiinnostaisi missä se on kunhan vaan saa tehdä jotain. Vieraat hallit, kentät, kontaktit ja koirat ei vaikuta mitenkään tekemiseen joten tottakai olen ylpeä pienestä mustasta. Ei sitä mihinkään tarvinnut kiinnittää vaan jätin vain makoilemaan johonkin rataantutustumisen ajaksi.
Yritän kovasti saada meille ihan vakituisen ryhmäpaikan, lähti agimasennus nimittäin pyyhkäisemällä pois. Aika hulppeeta että yhdessä tunnissa kerkee noin paljon treenamaan kun on tilaa!
Lauantaina sitten vetotreenit Ruukissa. Duke veti 2+2 joista toinen sitten Köpin kanssa. Oli kuulemma mennyt aivan täysillä vaikka Duke lähti ensimmäisenä tyhjälle! Kuviakin on:
Maasto kuoppaista mäntymetsää. Neljä ukkoa, kaksi molemmille puolille. Kummatkin etukulmat ja keskellä maalimiehet. Kaikki aivan täysin piilossa.
Duke oli innoissaan kun hoksas mitä ollaan tekemässä. :D Lähti kaikille tosi hyvin ja suoraan, upposi syvälle. Kaikki löytyi ja ei malttanut edes nameja syödä rasiasta kun oli KIIRE seuraavalle ukolle. Ei ainakaan motivaatiota puutu! Ei otettu rullaa erikseen ollenkaan, seuraavalla kerralla taas sitä.
Kyllähän tuota tekisi vaikka joka päivä jos saisi porukan kasaan, tälle vuodelle pitäisi kyllä päästä vielä monta kertaa hakumetsään kun ei tuota lunta tahdo tulla.
Tiistaina oli vetotreenit, 3+3+3 km, viimeinen matka Köpin kanssa yhdessä. Aika nihkeetä oli kyllä täytyy myöntää mutta ehkä se tästä. Aihetta sivuten, voi tsiisus että tuolla koiralla on lihaksia tullut aivan mahdottomasti! Varmasti sekä vetotreenien että barffauksen ansiota. Tajuttoman kokoiset lihakset perseessä ja etukropassa. Karvaakin on tullut, ehkä se ei palellu talvella.
Keskiviikkona ensin tokoa ja sitten aksaa. Tokossa erittäin pimeällä pihalla, yksi valoläikkä koko kurjassa mutalammikossa. Siihen tietenkin rakennettiin ruutu. ;) Dukelle ensin yksi norminouto, haki hienosti eikä tehnyt mitään loikkaa, murahdusta eikä korahdusta. Kiitoksia vaan sinne etelään Veeralle tokovinkeistä!
Dukella oli taas ihan mahti draivi päällä ja sen kanssa on kyllä niin kiva treenata kun se keskittyy aina 100% kaikkeen mitä sen kanssa tekee. Seuraaminen tuntui ihan mahtavalta, paikka pysyi hienosti.
Sitten ruutua. Muutama naksuttelu oikeasta kohdasta jonka jälkeen lelu vietiin salaa ruudun pimeimpään kohtaan ja lähetin koiran n. 20 metristä. Lähti laukalla mutta selvästi hieman epävarmana, ei sitä koskaan ole lähetetty noin kaukaa ja ns. ilman apuja. Vauhti vahvistui selvästi matkan aikana ja lelu löytyi ruudusta kivasti. Oli kiva kokeilla tuommoista, on se kehittynyt!
Sitten muutamia n. 30 sec paikkiksia Noomin kanssa, takana aksaavia koiria. Hyvin pysyi.
Agilityssä tehtiin jotain rataa, teki parit lentokeinut mutta no. Pitäiskö vain lopettaa koko agility kun ei kiinnosta pätkän vertaa. Kokeilen hakea agi-innostusta Activen treeneistä, ensimmäinen on nyt perjantaina ja seuraava sitten 25.11 Toivottavasti alkaisi taas kiinnostaan :D
Aamulla vieraalla kentällä Katrin&Krissen kanssa. Duke teki:
Ruutua. Paikan hakua, leluruutuja, myös EVL-tyyliin. Kaikki hyviä.
Ohjattua. Imutin merkille, otin pari metriä etäisyyttä ja lähetin. Kapulat oli n. 3 metrin päässä toisistaan ja merkistä. Kumpikin puoli kerran.
Paikkis 8 min.
Illalla ohjatuissa:
Kaukojen katsastusta. En tiennyt että Duke osaa! M-S, S-M, I-S ei liikuttanu takajalkoja ollenkaan! Hieno koira! S-I liikkui n. 10 cm eteenpäin.
Hyppynoutoa erittäin vinosti. Joka kerta tuli hypyn kautta.
Metallia. Mun mielestä siinä on joku ongelma mutta Jennan mielestä se oli hieno. Nosti kuitenkin hyvin, laukkasi takaisin mutta ei tuonut ihan parhaiten eteen.
"Miksi ottaa Lada kun voi mennä Mersulla?"
-Oili Kantola
Siinäpä se.
Tänään pieni metskutreeni. Voi jestas että oli koirassa vauhtia ja meininkiä. Saatiin täydellisiä toistoja; vauhti, nosto, ja luovutus oli tosi hienoja. Lopuksi sheippailin metskua ja on se kyllä edistynyt!
Alkutilanne oli tämä: Koira ähersi kapulan kanssa monta minuuttia laittamatta sitä suuhun. Pito oli huonoa ja suussa vain kolisi.
Nykytilanne: Koira näkee metskun, häntä heiluu, nostaa kapulan kuin lelun ja juoksee iloisesti takaisin. Parhautta!
Yks päivä mulla tuli ihan hirveä ikävä Köpiä. Voi pientä pottunenää siellä jossain. Mietin että millaista elämä olisi jos Köpi elelisi vielä vanhuuden päiviään täällä. Aika rankkaa, ainakin mulle. Potisin jatkuvasti huonoa omaatuntoa mennessäni Duken kanssa treeneihin. Ehkä näin on parempi vaikka se sattuu niin saatanasti.
Mitäs muuta, aksattu ollaan vaihtelevalla menestyksellä, treenivihko vaan savuaa kun kirjoittelen sinne treenisuunnitelmia, onnistumisia, epäonnistumisia ja tavoitteita. Päästiin activelle nyt pariin valkkaan, toivottavasti saatais tälle ääliö-ohjaajalle jotain järkeä päähän. Liian vaikeita ratoja on ollu mulle nyt monta kertaa peräkkäin ja syyllisyydentunnosta Duke-paran luustoa kohtaan melkein ihan itkettää. Tänään käytiin kuitenkin hubailemassa U:n muotoinen rata matalilla rimoilla ja Dukella oli hauskaa, minulla ei. Pitäiskö vaan suosiolla lopettaa koko agility kun tuntuu että kokoajan mennään vain takapakkia kun vertaa kesään. Minulle on ollut esimerkiksi suuri yllätys että koira täytyy palkata itse, joten joka kerta viimeinen este menee vituiksi kun alan kaivamaan lelua taskusta. Täytynee opetella. Koiralla kyllä on motivaatio kohdillaan.
Mun pitäis nauttia joka sekunnista tuon koiran kanssa mutta se tuntuu olevan aksassa tosi hankalaa nyt.
Tokossa sen sijaan tuntuu olevan nousukausi ja mä nautin 110% sen treenaamisesta, pitää toppuutella itseään välillä ettei tule taas ylitreenattua kuten kesällä. Mikä fiilis kun se parin kerran jälkeen oppi ruudun ja hyppynoudon ja hyppää tosi vinoista heitoista takaisinkin esteen yli. Tunnari on aika valmis, oon ajatellut hankaloittavani sitä kahden ihmisen hajuisilla kapuloilla kun se on nyt vähän liiankin itsevarma kyseisessä liikkeessä. Kahden ihmiset hajut vois vähän epävarmoittaa (<- onko suomalainen sana edes?) sitä, nyt ollaan jo todella lähellä väärien maistelua. Ei kyllä ole ikinä sitä tehnyt mutta ei ole kaukana.
Esineilläkin käytiin ja kaikki kolme nousi nopeasti. Tekisi mieli taas pitkästä aikaa hakumetsään, ehkä ensi viikolla päästäis sitä tekemään. Ollaan myös käyty joka viikko vetotreeneissä. Duke lähtee nyt hyvin lähdössä ja eilen ne meni Köpi-aussien kanssa 3,3 km samassa vetonarussa. Lähdössä Duke komensi Köpille että nyt juostaan ja lujaa, kävi Köpin naamalla vähäsen antamassa palautetta. Köpi oli juossut aikaisemmin pitemmän lenkin kuin Duke ja Duke sitten veti koko köörin kunnialla loppuun saakka, olivat kuulemma hienosti juosseet yhdessä.
Vaikka on syksy on pakko aina yrittää muistuttaa itselle että nauti tuosta koirasta, se on nyt siinä eikä huomenna. Tulihan sitä sen neljä vuotta odotettua, ja oli sen arvoinen.
Käytiin tänään Duken kanssa käyttymiskokeessa ja BH sieltä napsahti nimen eteen! Koe meni normaalilla Dukeraivolla eteenpäin, kaikki liikkeet olivat erinomaisia lukuunottamatta hihnatta seuruuta, siinä koira jäi pysähdyksen jälkeen tuijottamaan jotain. Kaupunkiosuudessa ei huomautettavaa.
Muuten ollaan tokoiltu aika paljon, ja ihan suunnitelmallisesti! Ruutua ollaan tehty enemmän edellisen viikon aikana kuin koko vuonna yhteensä ja onhan se tuottanut tulosta. Koira hakee keskipaikkaa lähes 100% varmuudella, tästä naksaus ja palkka lentää koiran taakse. Tästä tullaan seuraavaan ongelmaan, teen treeninamit aina liian pieniksi ja sitten nakki lentää sen kaksi metriä jos sitäkään. Olen nyt yrittänyt terästäytyä tässä.
Muuten treenit sujuvat omalla painollaan, ihan kivasti. Pitäisi nyt alkaa muodostaa niitä tavoitteita, ei vain ensi vuodelle vaan pidemmälle tähtäimelle. Mitä haluan sitten kun Duke toivottavasti joskus on tokovalio? Jääkö tokoilut siihen vai haluanko osallistua SM-kisoihin. En oikein vielä tiedä.
Aina välillä tuntuu että edetään liian nopeasti, varsinkin agissa. Koira kyllä menee rataa, minäkin osaan ohjata mutta jotenkin haluaisin vielä kiinnittää tekniikkaan huomiota, palkata paljon ja kaikesta että ennenkaikkea kummallakin olisi kivaa. Pian saadaan halliin avain niin voitais ottaa tavoitteeksi käydä vaikka kaksikin kertaa viikossa itsenäisesti ja palkkailemassa kepeiltä, kontakteilta ja yksittäisistä esteistä.
Esineruutuakin tehtiin yksi päivä ja hienosti haki kaikki kolme esinettä. Kokoa oli ruudulla 40x60m ja kaikki esineet olivat ruudun takaosassa. Duke oli aivan onnensa kukkuloilla. Voisin taas käydä tekemässä jäljen sille vaikka heti huomenna, tämän päivän Duke saa makoilla kainalossa.
Ajattelin tänään erilaisia koiria ja niiden omistajia. Mietin millainen koira olisi minulle se kaikista paras, millaisella taistelutahdolla, saalisvietillä ja muilla ominaisuuksilla varustettu koira. Niitä pohtiessa tulin sitten siihen tulokseen että ei helvetti mullahan on jo semmoinen. Eipä tuossa koirassa ole mitään mitä muuttaisin. Aika hyvin kun se on vasta minun ensimmäinen harrastuskoira. "Kaikella on tarkoituksensa" sanoi äitini kun kuuli että en saanut yhtä tiettyä pentua vaan jatkoin vielä etsimistä kesäkuussa 2010. Sillä oli, minun tarkoitukseni oli saada hieno harrastuskoira.
"You're simple the best, better than all the rest.
Viimeiset kaksi viikkoa on ollut melkoista pyöritystä harrastusten parissa. Josko aloittaisin vaikka 15-16.10 Niinun koulutuksesta. Lauantain aiheena oli rytmitykset.
Alkusuora helppo, 4-5 haastava. (Yritin) vekkiä mutta koira ampui putkesta täysillä vaan esteen läpi, ei tainnu huomata edes siinä olevan mitään rimaa. Tätä lähdettiin työstämään siten että kun koira tulee putkesta tiputan lelun 5-esteen eteen ja jatkan itse matkaa oikealle. Muutama tälläinen toisto ja lelu tiputettiin seuraavaksi 5-esteen taakse oikealle. Onnistui hienosti ja päästiinkin yrittämään seuraavaksi 3-4-5-6. Hyvin meni ja koira kääntyi aivan huipusti. Jopa minä osasin. Seuraavaksi 3-4-5-6-7, Duke imee putkiin niin hyvin ettei mitään ongelmaa.
Toisella kierroksella keskityttiin päällejuoksuun ja putki-A erotteluun. Ensin tehtiin 8-estettä vinottain, liitettiin tähän sitten 7-8 esteeet ja vau miten hienosti meni! Siirryttiin sitten 9-10-11 esteisiin. Voiko koira kääntyä noin tiukasti?! Ennakoiva valssi tässä siis kyseessä ja kun olin nakannut koiran putkeen otin sen vastaan, vasemmalla kädellä, aloin tehdä valssia melkein heti ja koira nuoli siivekettä ja spurttasi täysillä kontaktia kohti. Uskomaton fiilis!
Koira osasi ja minä osasin.
Sunnuntaina oli rata seuraava:
Rataantutustumisessa olin ihan varma ei päästä edes kolmosputkeen asti kun alku oli tuommoinen. Päästiinhän me sittenkin ja hienosti päästiinkin! Koira ykkösesteen suuntaisesti vinoon, itse kakkosesteelle jalat kohti putkea ja vastakkaisella kädellä koira otettiin mukaan. Sitten pakkovalssi, ja rintamasuunta jo kohti 3-putkea. Persjättö ja 4-5 esteet meni kivasti. Puomille me ei sitten kuitenkaan ikinä päästy, eläin meni putkeen mun huonon ohjauksen ansiosta. Puomin jalat oli täysin putkea vasten ja Duke kiipeää aina putkea ylöspäin. Kuului kolahdus ja koira nostelee vasenta etutassua. Perkele. Ei sille kuitenkaan näyttänyt sattuvan mutta en viitsinut riskeerata vaan lopetettiin siihen.
Saatiin kuitenkin aivan älyttömän paljon vinkkejä ja neuvoja tulevaisuuteen joten ei hirveästi harmittanut vaikka jäikin vähän vähälle sunnuntaina treeni. Se on kuitenkin vain agilityä ja Duke on koira josta olen vastuussa. Mieluummin 5 minuuttia pois agilitystä kuin että joutuisin sen antamaan 2 vuotta aikaisemmin pois jonkun nivelrikon takia. Se on liian rakas riskeerattavaksi.
Muutamia poimintoja muistiinpanoista liittyen Dukeen ja Duken ohjaamiseen
Rintamasuunta ja liike, niistä koira tietää mihin ollaan menossa
Aina kääntyessä koiran pitää tietää ennen ponnistusta mikä on seuraava este, jo fysiikankin kannalta ettei tule loukkaantumisia.
Duke osaa hakea esteitä, joten sille on kerrottava selkeästi mihin mennään. Muuten hylkyjä ropisee kun koira ottaa ohjat.
Paljon putki-kontaktierotteluja
Päällejuoksussa Dukelle pitää antaa tilaa laskeutua, nämä treenauksen alle
Älä jää varmistelemaan, jos jäät olet jo myöhässä
Koira kyllä osaa, luota siihen.
Saatiin kehuja, tai no Duke sai siitä että se on nopea, impulsiivinen ja hyvässä kunnossa. Niinu tykkäsi Dukesta ja sanoikin että se on sopivan raivoisa. Kontaktit saivat kehuja, samoin hyppytyyli. Dukella on kuulemma synnynnäinen tyyli koota itsensä ennen tiukkaa käännöstä ja Niinu kertoi että kaikki koirat eivät osaa tehdä niin. Tiivistetysti voisi sanoakin että tykkäsin kouluttajasti tosi paljon ja varmasti mennään uudestaankin hänen koulutukseen!
Viime perjantailta 21.10 otettu video, kontaktikatsaus.
Ollaan käyty paimentamassakin muutama kerta vaihtelevalla menestyksellä mutta kyllä se siitä kun itse opin käyttämään sitä saatanan paimensauvaa :D
Yksi kerta tehtiin myös karsinasta toiseen siirtelyjä, on se mielenkiintoista kun koira vaikuttaa lampaisiin niin kovasti. Dukea ei pelottanut ollenkaan ahdas paikka ja ryntäävät lampaat eikä paukkuvat ovet.
Tokossa ollaan nyt tehty ruutua, tunnaria, metskua, hyppynoutoa, paikkiksia (i&m) seuruuta ja jääviä.
Tunnarin se osaa. Metsku paranee, ei paljon mutta paranee kuitenkin. Lähtee innokkaasti, ottaa suuhun nopeasti mutta palauttaminen tökkii, useimmiten tiputtaa mun jalkoihin sen. Hyppynouto onnistuu vinostakin heitosta, paikkiksissa pysyy hienosti, tehtiin mm. 2 minsan piilohäiriöpaikkis missä oli Duke ja Niki. Liikkuri mm. seisoi koirat jalkojen välissä, heitteli tikkuja nenän edestä, taputteli maata, kävi istumassa vieressä, meni koiran oikealle puolelle, käveli selän yli ynnä muuta mukavaa. Ei noussut!
Duke teki sunnuntaina 30 ruutua, 10 tunnaria ja 10min metskun naksuttelua. Kaikki lyhyissä erissä tosin mutta erityisen tyytyväinen olen tunnareihin! Tehtiin kävyillä, tikuilla ja kepeillä, aina toi oman vaikka oma olikin jonon viimeisenä, n. 20 käpyä ensin ja viimeisenä oma. Mainio pieni nuuskuttelija.
Sitten siirrytään ruutuun, koira haki oikeaa paikka aika kivasti, muutaman kerran tarjosi liian eteen, jätin naksauttamatta ja haki parin sekunnin päästä uudelleen taaemmas. Muutama vauhtiruutukin otettiin, nopeita ainakin olivat ;)
Metalli ei olekaan enää niin kamalan ällöttävä kuin aikaisemmin, päinvastoin! Se nostelee sitä ihan mielellään ja kävelee se suussa aivan normaalisti. Tähän olin tosi tyytyväinen.
Maanantain ohjatuissa meno alkoi seuraamiskatsauksella, koutsi kiinnitti huomiota heti minun asentooni ennen liikkeellelähtöä, jonka takia koirakin oli aivan räjähdysvalmiudessa. Kun ongelma poistettiin, ääntelykin loppui kuin seinään. Sitten tehtiin vinoja hyppynoutoja, pohdittiin miten Duken kapulan saalistus saataisiin loppumaan ja tehtiin siinä välissä myös juoksuseuraamis-käännöksiä imuttaen. Sormet oli verillä mutta koiran paikka hyvä :D
Paikallamakuuta tehtiin nami sekä leluhäiriössä, ensin ladottiin koiran eteen ihania maksanpaloja ja sitten palkkailtiin kun koira katsoi minuun. Se taisi huomata heti mitä piti tehdä kun ei vilkaissutkaan nameihin. Samaa tehtiin sitten niin että koutsi heitteli lelua ja ei saanut nousta vaan piti tuijottaa minua. Vähän se tsiikas lelun olevan vielä tallessa mutta pysyi kuitenkin hyvin. Kaikenkaikkiaan mainiot treenit!
Me ollaan treenattu tällä viikolla luvattoman paljon ruutua että metskua. Pitoreenejä ollaan tehty tunnarilla sekä isolla puukapulalla. Joka päivä ainakin 20 toistoa ruutua, nyt se jätetään hautumaan vähäksi aikaa ja katotaan viikon päästä mitä on pään sisällä koira mietiskellyt. Saa nähdä mitä tapahtuu.
Agissa meillä oli keskiviikkona kiva hyppyrata suunniteltu, joten eikun sekaan vain!
Ekalla kerralla ei koira mennyt ekaan putkeen mutta seuraavilla kerroilla kaikki meni, pari rimaa tippui yhdella kerralla mutta pari täysin puhdasta rataakin tuli! Taitava Duke.
Jenna sai vihdoin meidän syyskuisen tokokokeen nettiin joten tässä se.
tiistai 4. lokakuuta 2011
En ole ikinä oikein kunnolla Dukesta kertonut, treenit vievät vain aina kaiken tekstitilan. Duke vaihtoi barffille muutama päivä sitten, saa nähdä miten reagoi, ainakaan maha ei mennyt löysälle tms.
Joku viisas on joskus sanonut että iloinen koira on hyvä työkoira. Siinä tapauksessa Duke on maailman iloisin koira. Dukesta on tullut koko ajan röyhkeämpi, oikea sika. Viime viikolla se vei noin vain Köpi-aussielta lelun suusta ja muuta pientä mukavaa, mutta suurin näyttö tähän on ehkä mustelmat joita tulee joka perkeleen treenissä ainakin 5. Se puree aivan rennosti käsiä jos mulla sattuu olemaan patukka vähänkin huonosti ja mulla on niska kipeänä siitä hyvästä että se juoksi lenkillä aivan täysillä takaapäin pahki. Onhan se toki jo kesällä purru poskesta ja nenästä kun sillä on tapana hypätä naamalle ja räyhätä..
Perjantaina käytiin paimentamassa ja taas nähtiin kuinka röyhkeä se on, ei kunnioittanut yhtään sauvaa vaikka hakkasin sitä maahan aivan sen naamaan edessä. Ensi alkuun se ryntäsi heti Derek-pässin kimppuun, ei onneksi purrut. Lampaat oli ihan vauhkona ja Duke sillon kun minä olin sen kanssa, mutta toisella kierroksella Sanni meni Duken kanssa ja itse tyydyin ottamaan kuvia aidan toisella puolen. Sannin kanssa Duke meni häntä alhaalla ja malttoi vain löntystää niin silloin lampaat liikkuvat mutta ei liian vikkelään. Heti kun Duke nosti raville lampaat lähti karkuun.
Alempi kuva on just sitä alkuhuumaa kun piti lippu korkeella ilmottaa että täältä tullaan. Viime viikolla myös tokotettiin ja aksattiin mutta niistä tuonnempana.
Eilen käytiin epiksissä liitämässä, meillä oli melkoisen agipainotteinen viikonloppu! Mölliradalta tuli vitonen kun rima tippui, mutta sijoituttiin kuitenkin kolmansiksi! Palkinnoksi saimme hienon Nina Ottosson -pelin!
Kisaavien rata oli myös tosi kiva, sopi meille hyvin! Tästäkin vitonen, olis varmaan tullu nolla jos joku ei olis alkanu tuuletteleen ennen viimestä estettä.. :D Mutta kiva ja sujuva rata, ja vaikka otin kontaktit varman päälle niin saatiin silti nopein aika ja voitettiin! Saatiin palkinnoksi hieno ruusuke ja lahjapaketti missä oli vaikka mitä!
Olipas hauskaa nähdä kaikkia tuttuja! Duke oli tuttuun tapaansa taas helvetin nopea mutta nyt jopa kerkesin vähän rytmittämään tiukoissa käännöksissä ja koira kääntyy kun minä kerkeän kääntämään.
Lauantaina oli agiepikset, jotka meni tulosten kannalta penkin alle ohjaajan huolimattomuuden takia mutta kohdat joiden ajattelin rataantutustumisessa olevan ongelmia menivätkin hyvin! mm. pitkä suora missä juostiin rinta rinnan koiran kanssa, esteiden haku sekä oudot hyppykulmat. Hieno koira! Kisaavien radalla olikin heti alussa meidän hyllyn paikka, mutta rata jatkuu. Kontaktit ja kepit meni hyvin, sekä puomin Duke suoritti täysin itsenäisesti kun olin niin paljon jäljessä. Nätisti se pysähtyi kontaktille. :)
Sunnuntaina oli piirinmestistokot, oltiin KAS:sin joukkueessa avoimessa luokassa. Lotto-rivi meni näin:
Paikkis 10
Seuraaminen 9 tiivis, siksi pistemenetys
Maahanmeno 9 ääntelyä liikkeelle lähdössä
Luoksetulo 6½ valui ja tuli tiivisti eteen
Seisominen 9½ asetti toisen etutassun pysähtymisen jälkeen
Kauko-ohjaus 0 meni lonkalle tokan vaihdon jälkeen niin jätin siihen
Hyppy 8 tyhmä minä. sanoin kaksi tule -käskyä vaikka koira oli jo tulossa
Kok. vaikutus 9½
Pisteitä siis 143 ja AVO2. Kaukoista jos olisin jatkanut niin olisi tullut ykkönen mutta se oli joku sähkökatkos aivoissa kun sanoin tuomarille että tää jää tähän kun koira tosiaan meni lonkalle. Ei ole ikinä tehnyt noin, ei kokeessa eikä treeneissä. No can do, kokeen jälkeen kun mietin niin olisi sittenkin pitänyt jatkaa kaukoja. :D Tähän loppu meidän avossa pelleily, seuraavaksi meidät nähdään voittajassa sitten joskus.
Maanantaina käytiin ensin päivällä tekemässä jäljet, sitten esineruutua ja ettei aivan liian tylsäksi niin tehtiin haun ilmaisuja. Ne olikin ihan näppäriä jo, mun ei taaskaan tarvinnu huutaa kuin ekalla kerralla tuontikäsky, seuraavat toi jo rullan itsenäisesti. Esineruudussa nousi kaikki vieraat esineet, oli ihan kamala maasto mutta takarajalle irtosi kuitenkin, jos oikein muistan niin meni takarajan ylikin mutta palasi kuitenkin takaisin alueelle.
Jäljellä porhallettiin semmoista vauhtia että minä kompastuinkin kerran kun koira menee niin innolla. Kaikki kepit se kuitenkin löysi ja tyytyväisenä kotiin palattiin.
Illalla sitten toko. Koira osaa minä en. Mutta ruutu oli ihan mahtava! Hieno koiruus, se on ymmärtäny ruudun merkityksen parissa viikossa aivan täysin, olen ylpeä! Koematkaltakin ollaan otettu pari kertaa, mutta yritän olla ahnehtimatta heti liikaa vaan palkkailen paljon oikeasta paikasta ja merkkaan ruudun keskustan. Oon myös ottanu käyttöön virittelysanan "ruo" ja se alkaakin heti tarkistaa että missä se ruutu olikaan. Palkka aina tästä.
Tehtiin myös noutoja niin että kapula oli duken matkan varrella kun se tuli mun luokse. Kapulan nosto-ote on parantunut ja se ei tee enää niin rumaa loikkaa kapulalle kuin ennen.
Keskiviikkona oli agi. Ja se siitä, en osannut ohjata sitten hevon paskaakaan ja en halua muistella koko päivää. :D
Torstaina vetoreenit, n. 6km tuli poljettua maailman tyhjimmällä renkaalla ja pienellä pyörällä kun muut liiteli koirien vetäminä eteenpäin! Mutta hyvin kai tuo koira veti.
Lauantaina agi, ja huipusti mäni! Aika hankala rata alkutuntumalta mutta sopi meille kuin nenä päähän! Kouluttajakin oli aivan mainio! Hankalia keppikulmia, ja takaakiertoja täydestä vauhdista mutta molemmilla oli aivan tajuttoman kivaa! Oli mukava huomata että pysyin perässä ja jopa kerkesin edelle silloin kun ohjaus oli hyvää ja sitä oli riittävästi.
voi klikata isommaksi
Lopussa tehtiin koko rata ja muuten meni puhtaasti mutta pari rimaa taisi tippua.
Että me ollaan treenattu, treenattu ja treenattu niin että ollaan jo ihan ylikunnossa. Eilinen oli sitten Dukelle ihan täys lepopäivä, käytiin vain pari pitkää lenkkiä.
Meillä alko KAS:silla nyt VOI-EVL ryhmä, 2 krt ollaan käyty ja tykkään kovasti! Ollaan tehty ruutua ja ruudusta kutsumista erikseen. Seuraamista myös katseltiin ja noh, aika tiivistähän se on Dukella, tuon tiiviimmäksi ei enää pystyisi tulemaan ilman että koira painaa mua oikealle. Mä tykkään siitä kovasti, ja oon käyttäny paljon aikaa siihen että se oikeasti seuraa, ja siihen ei kuulu:
kontaktin tippuilu
minun jalasta irtoaminen
painaminen
Näin.
Mutta se tokosta, muihin aiheisiin! ;)
---------------------
Käytiin agiepiksissä viime perjantaina, möllirata oli suoraa iloittelua niin enhän minä pysynyt perässä, hauskaa oli vaikka mentiinkin vääriin putkiin.. :D
Kisaavien rata oli tosi kiva, ja sieltä saatiinkin sitten 10, yksi väärä putki tässäkin mutta muuten sujuvaa menoa.
Ollaan käyty myös hakureeneissä parikin kertaa, ensin Ghostey's päivillä ja sitten viime viikolla. Ghostey's päivillä oli hyvä maasto, (ja hyvä porukka) ja saatiinkin kivat lyhyet reenit. Dukelle 3 ukkoa, ensin oli tarkoitus ottaa ääni-apu mukaan mutta tuuli niin sopivasti keskilinjalle että se haisto kaikki kolme jo niin lähetin vain koiran. Timo oli piilossa maastopressun alla ojassa takalinjalla ja sieltähän se ukko nousikin! Huippu fiilis oli kyllä.
Muutkin ukot löytyi kans hyvin. Hakumetsän jälkeen lähdettiin heti jälkimetsään, oltiin tehty ne jo aikaisemmin. Duke ajoi aika hyvin, kaikki kepit nousi mutta välillä lähti tuulen mukana, palasi sitten jäljelle kuitenkin. Duken jäljestys ei välttämättä ole mitään maailman kauneinta katsottavaa, se kun tuppaa menemään aika lujaa!
Sitten mennäänkin toisiin hakureeneihin, eli Valkeisjärvelle matka vei. Dukelle taas kaikki valmiita ukkoja, hyvin haki! Kyllä siitä vielä hakukoira tulee :D 4 kpl oli maalimiehiä, kumpikin etukulma ja keskellä kummallakin puolella. Ilmaisujakin otettiin yksi päivä kentällä, ja toi rullat kivasti, kahdella ekalla kerralla huusin että "tuo", muisti sitten kahdella viimeisellä kerralla tuoda ilman käskyäkin! Sitten mentiin näytölle ja sieltä palkka. Näitä lisää.
Käytiin lauantaina Katrin&Krissen kanssa harjoittelemassa taas vetämistä, Duke juoksi n. 2km pituisen matkan ja Katri tuli siis kick bikellä perässä. Mielenkiintoinen laji kyllä, alan päästä pikkuhiljaa mukaan tähän touhuun. Duke juoksee aivan täysillä joka kerta.
