Juokse

Duken rankka viikonloppu on saatu päätökseen. Perjantaina olivat Katrin kanssa käyneet vetämässä vitosen, minä en päässyt valitettavasti mukaan kun olin töissä. Hyvin se oli kuitenkin juossut.

Lauantaina oli vuorossa OKK:n agikisat, kolme starttia luvassa, 2 agia ja yksi hyppyrata. A-rataa ei valitettavasti saatu videolle mutta sieltä vitonen, yksi rima tippui matkan varrelle minun mokan takia. Duke on kyllä tottunut että heilun ja pyörin kuin sirkuksessa -tahattomasti tietenkin- ja huutelen vääriä käskyjä. Kontaktit olivat hienot ja mukava mieli tuli vitosen ja vitossijan mukana heti radalta tullessa. Ihanneaika oli 55s, meidän ajaksi saatiin 41.88s ja aika kauan pidin kontakteilla ( n. 2s per kontakti) joten hyvin tyytyväinen olin vauhtiin.
Seuraavana oli niin ikään agirata, tässä tuli yksi kielto ja kepeiltä vitonen (aivokatkos?) muuten rata meni sujuvasti. Ihanneaika oli 58s ja meidän aika oli 50.48s. Paljon turhaa aika tuhraantui kepeille ja kauan pidin kontakteilla taas, laskin että jos olisin vapauttanut koiran heti kontakteilta ja kepeiltä ei olisi tullut virheitä olisi meidän aika ollut 43s! Ainahan saa jossitella.. ;) Videota täällä B ja C radoista.
Viimeisenä oli hyppyrata jota kauhulla odotin. Ei ollut niin sujuvaa kun ei ollut kontakteja millä pysähtyä! Virheitä tuli vain 5, kiellosta. Tein typerän persjätön vaikka olin suunnitellut valssin siihen kohtaan joten koira tutli ohi. Tähän tuhraantui kokonaista kolme sekuntia mutta kunnialla maaliin kuitenkin! Ihanneaika oli 45s ja meidän aika 37.11s.

Sunnuntaina oli VUL:n SM-vetokisat. Duke juoksi Katrin kanssa naisten naru B-luokassa viidenneksi! Aika ei ollut mitään päätähuimaavaa, 16.19 Hieno depyytti kuitenkin noin nuorelle koiralle kisoista. Kolmen viikon päästä uudestaan SPKL:n SM-kisoihin! Illalla suunnattiin sitten vielä tokoihin kahden tunnin levähdyksen jälkeen. :) Täällä vielä videota vetokisoista.

Parempaa mistään löytää koskaan en voi

Viime aikoina onkin tapahtunut, aloitetaan vaikka Activen möllikisoista 6.1. Juostiin vain mölliluokka kun huhut kertoi että kilpailevien rata on hankala :D Video täällä.

Sijoituttiin tuolla söhläyksellä toiseksi, ajattelin että olenpa oikein fiksu ja rytmitän kunnolla muuria ennen niin koira kääntyikin vähän liiankin hienosti. Muuten aika kiva rata mutta muistutuksena itselle että kannattaa katsoa tarkasti kaikki helpommaltakin vaikuttavat kohdat ettei mene radalla sormi suuhun. Saimme hienon ruusukkeen ja luita palkinnoksi!

---

Sitten pomppaamme maanantaihin, tokotreeneihin. Heti alkuun piilopaikkis, pahasti häiriköitynä, pysyi asennossa eikä edes katsonut häirikköä. Ruutua naksutellen oikeaa paikkaa (erittäin tarkka kriteeri) ja onnistui aivan upeasti! Lähettelin eri paikoista koiraa ja aina samaan kohtaan.

Erittäin vinoa hyppynoutoa teimme myös, ja yhtä kertaa lukuunottamatta onnistui, vaikka treeni olikin Dukelle aika hankala. Luoksetuloa katsastettiin myös, ja päädyimme ottamaan tässä uudestaan käsimerkin käyttöön. Pitänee ostaa semmoinen vivulla varustettu pallonheitin..

Tiistaina käytiin vedättämässä ja ekaa kertaa meni vitosen! Ei ollut edes väsynyt tullessaan maaliin.

Keskiviikkona käytiin muistuttelemassa kontakteja ja keppejä, hyvinhän ne meni! Fiilis ei kuitenkaan jostain syystä kovin korkealla minulla. Duke tippui mm. kerran puomilta, mutta tuttuun tapaansa ei ollut moksiskaan :D Naksuteltiin sitten 2on2off alastulolla loppuun vielä.

Torstaina käytiin Raahessa ja 2 km menivät vain Katrin kanssa, motivaatiotreeni siis. Duke oli onnellinen kun sai tapporavistaa muovipussia kierroksen jälkeen :D Perjantaina pestiin koiria, Krisse, Duke ja Mango saivat tyytyä seisomaan suihkussa, kyllä niistä tulikin hienoa! Olisin voinut haistella Duken turkkia koko illan.. Se ei haissut pahalle kuten yleensä :D

Illalla lähdettiin sitten ajelemaan kohti Vuokattia ja Ghostey's-porukalla vuokrattua mökkiä. (Älkää kysykö miksi minä siellä olin) Duke teki iltaruualla kaukoja, pa-askel-pa-palkka systeemiä ja ei yhtään ääntä kuulunut, vaikka oikein höyrysi kun oli niin innoissaan. Ei oltu tehty oikein mitään koko päivänä, paitsi no tietenkin koiria pesty ja trimmailtu mutta eipä sitä tekemiseksi voi kutsua ainakaan koiran mielestä.

Lauantaina herättiin jännittäviin tunnelmiin kun illalla oli agikisat! Aamuruualla Duke teki kaukojen vaihtoja, pa-maahan-palkka, sillä näistä ei usein tule palkattua. loppuun n. 1 minuutin pituinen pätkä paikallaan istuminen. Hyvä oli, tarkkailin kokoajan. Käytiin kaksi tunnin lenkkiä Krissen ja Mangon kanssa, vähän pojat pörhisteli mutta kun oli niin paljon tilaa (koirat irti) niin mitään pahempaa ei tullut. Mango yritti saada Dukea leikkimään ja välillä ne riehuuntui juoksemaan mutta Duke päätti esittää äijää eikä alkanut kunnolla leikkimään.. Aika kummallista. No pahimmat energiat kuitenkin sai purettua juoksemiseen ennen agikisoja. Kisat oli isossa kuplahallissa missä kaikui paljon. Koira ei kuitenkaan ollut moksiskaan ja itsekin aloin vähän rentoutumaan kun juttelin varmaan vähän liikaakin ihmisille. Inkerillä oli kamera mukana joten tässä rataa: klick! Rata oli mukava mutta tyhmä minä kun jäin seisomaan paikallani. Hyvä aloitus kuitenkin, vitonen tuli ja hyvällä mielellä tultiin pois radalta. Sijoituttiin yhdeksänsiksi ja aikaa jäi reilusti, taisi olla yksi koira jolla oli nopeampi aika.

Sunnuntaina oli näyttely, ja ruksi laitettiin EH:n kohdalle. Olemme enemmän kuin tyytyväisiä. Arvostelu kuului näin suomeksi:

"Oikea tyyppi, yli keskikoon. Riittävän tasapainoinen, tarpeeksi vahva. Haluaisin suoremman ylälinjan. Oikeanlainen luusto, hyvin kulmautunut. Liikkuu erittäin tehokkaasti, hyvä temperamentti."

Tuomarina oli Ligita Zake, joka ei ihan tykännyt Duken tyyppisistä koirista vaan niistä joilla oli enemmän karvaa. Aina ei voi voittaa eikä aina edes tarvitse. ;) Puhuimme mökillä että kun tulee H niin siihen ollaan tyytyväisiä ja jos tulee parempi niin sitten se on vaan extraa. Miten se menikään, koira on erittäin hyvä ellei täydellinen -minulle.

Ota hetkistä kii

Maanantaina oli ensimmäinen VOI-EVL toko näin joulutauon jälkeen! Oli mukavat treenit, Duke oli hyvällä innolla kokoajan ja kun ei tehty jotain vein sen sitten ihan seinään kiinni ja hyvä kun ei nukahtanut sinne :D Pieni ääni riitti ja koira oli heti työvalmis. Tykkään niin kovin. Noniin, itse treeneihin, teimme hyppynoutoa, ruutua, seuraamista ja normaalia noutoa. Piti treenata myös merkkiä mutta ei ihan sinne asti päästy kun keskustelimme vartin ajan eri opetustavoista ruudussa ja merkillä. Ruutu meni taas ihan mahtavasti! Matkaa oli n. 25 metriä ja sinnehän se juoksi, pysähtyi ja meni maahan. Kävin palkkaamassa ruutuun ja otettiin sitten vielä loppuun asti. Nyt oli sivulle tulo parempi, (johtuikohan se siitä että löin vahingossa koiraa päähän kun se tuli siihen vasemmalle.) Tuli niin nopeasti etten älynnyt että se on jo siinä kun vielä heiluttelin käsiä.. No eipä tuo siitä mitään sanonut.

Hyppynoutoa tehtiin näin:

Aika hieno vaikka itse sanonkin.

Ensimmäisellä kerralla veti hypyn ohi, kutsuin takaisin. Seuraavalla kerralla sanoin aika painokkaasti hyppy ja alkoihan toimimaan! Kolmas kerta oli ensimmäisen kaltainen mutta neljäs taas onnistui! Jätettiin sitten tähän. Nuo on kyllä hyviä treenejä minun heittotaidot tuntien.



Seuraamisessa katsasteltiin peruasentoa, lyhyitä pätkiä sekä käännöksiä. Vasemmalla käännös on aika tempperamenttinen kun Duke nostaa siitä kierroksia. Yksi ääni kuului ennen kuin varsinaisesti aloiteltiin seuruuta mutta muuten koira oli hiljaa. Peruasento on parempi ja minä en tee enää hartialla apua niin paljon kuin joskus kesällä. Duke hakee sivulla mukavasti eikä käytä minuakaan enää ponnanduslautana. Normaalissa noudossa heitin kapulan aivan seinän viereen ettei tulisi saalisloikkaa eikä tullut. Ehkä pitotreenit ja kapulalle "kiertämisen" opettelu ovat tuottaneet tulosta!


Tiistaina oli vetotreenit ja Duke veti kolmosen. Ihan hyvinhän se oli vissiin juossut, oli vaan aika raskas lumi mutta mitäpä noista. Tiistaina aamulla tehtiin pienet ruutusulkeiset, ihan paikan hakemista, naks ja palkka.  Keskiviikkona oli sitten hieroja ja oikeasta lavasta löytyi joku jumi tmv. missä koira oikein vingahti kun otti kipeää. Muut paikat oli kunnossa, hieroja jaksaa aina ihmetellä miten sillä on niin paljon lihaksia. Nyt siis huilaillaan pari päivää ja perjantaina olis Activella epiksiä tarjolla. Mennään vaan mölliluokkaan kun tulis muuten liian kiire töihin. Activelle suuntaa sitten pari kertaa taas askeleet loppukuusta kun sain pari treenivuoroa.


 

Hoida homma hurtta

Vuoden viimeiset treenit! Duke kävi perjantai-iltana treenaamassa vetohiihtoa. Messissä oli vain Minna ja seisojat mutta eikö se niin mene että kun väki vähenee vedot paranee? Ainakin eilen se näytti niin menevän. Duke veti 3km+2km ja seisoja oli kummallakin kerralla edessä. Hieno koira! Ei ollut tauolla yhtään väsynyt vaan enemmänkin olisi vain halunnut juosta ladulla uudestaan. Motivaatio alkaa pikkuhiljaa kasvamaan, ei se hirveästi palkkaudu enää maalissa vaan katsoo kaihoisasti ladulle. Parempi näin päin.

sä oot koira herttainen

Tällä viikolla ollaan treenattu tokoa, agilityä ja vetohommia. Tiistaina toivuttiin erittäin rasittavalta joulu (=treeni) lomalta joka alkoi loppu kohti tosiaan rasittaa kun koira toi mulle kaikki sukat, lelut ja ylimääräiset tavarat suklaapapereista aina takkeihin asti. Se, miten koira sai avattua peilikaapin, otettua takit hengareilta ja laitettua kaapin ovet edelleen kiinni on mysteeri. Enkä välttämättä edes halua tietää :D No, selväähän se on että koiralla on tylsää, metsässä oli ihan kamalan liukasta, jäistä ja epämiellyttävää että näin paremmaksi lenkkeillä hihnassa että oltais kaikki elossa vielä ensi vuonnakin..! Koiralla oli sitten n. viikon mittainen juoksuvaje kun ei päässyt irti juoksemaan. Enkä minäkään ihan sitä viittä tuntia jaksa juosta yhteen putkeen mitä Duke haluaisi. Päätin että nyt sitten otetaan se viikon treeitauko, mutta mitäs tapahtuukaan joulupäivänä suljettujen ovien takana aamuruoalla? Metskua ja kaukoja! Kaukot alkaa ehkä joskus edistymään, jumpataan niitä nyt paljon että jäisivät lihasmuistiin.

Tiistaina oli tosiaan vetotreenit ja jotain oli kuulemma naksahtanut pienen koiran päässä 1,5km kohdalla kun oli ensin jäänyt seisojista vähän ja sitten juoksi ne kiinni. Aika huippua. Maaliin tuli innoissaan ja oli menossa jo takaisin ladulle eikä oikein huolinut lelua eikä mitään. Lopuksi sai vielä jäähdyttelyn jälkeen katsoa autosta kun muut lähti ladulle, sitten ajettiin pois.

Keskiviikkona käytiin ensin aksaamassa hallilla, putki-kepit-putki, kontakteja ja muutama putkiralli tehtiin. Erittäin helppo ja mukava treeni mutta silti jäi paska maku suuhun. Johtuu ihan varmasti siitä että ei olla päästy Activen treeneihin taas kuukauteen! Koira kuitenkin toimi ja kepit oli hienot. 

Sitten tehtiin tunnin lenkki Ramin&Noomin kanssa ja lähdettiin tokoilemaan. 

Video 

Ruutu oli hieno! Olin oikeasti yllättynyt koska en tiennyt että se osaa sen. Ei ollut aivan koematka mutta enpä usko että kahdella metrillä on hirveästi väliä. Tehtiiin myös metskua. Ei onnistu ei. Ei vaan nosta. Ohjattu meni hyvin, kummallekin puolella kerran. Vasemmalle puolelle ei tehnyt saalisloikkaa! Merkki pitäisi nyt vielä opettaa. Tunnari oli ympyränmallinen, kapuloita 8? Oma ihan ekana. Tämä olikin hyvä treeni, sillä ei löytänyt omaa vaan haisteli kaikki muut kapulat 3krt eikä huomannut ollenkaan ensimmäistä. Toi väärän, otin pois ja lähetin uudelleen etsimään. Nyt huomasi omankin ja toi hyvin. Otettiin uudestaan heti ja nyt toi hyvin oman, mutta ravilla. Kaikkea ei voi kuulemma saada, ainakaan heti ;) 

Torstaina käytiin yömyöhällä vedättämässä, 3,5km ja yksin siis oltiin joten piti lähteä tyhjälle. Ei ongelmaa, juoksi kuulemma ihan hyvin ja tuli maaliin iloisena! Huippua. Oli saanut jotain kiksejä kun joistain kohdin oli jo valot laitettu pois päältä niin oli ollut kova kiire valoisalle alueelle. Ens viikolla alkaakin jo ohjatut tokot kera kahden hyvän koutsin! 

Kesän leirejäkin jo katselin ja eipä tässä vissiin kerkeä käydä kotona muuta kuin pesemässä vaatteet ja lähteä taas tien päälle. Ja ihan omalla autolla. Ja Duken kanssa. 

mikä agimasennus?

 Perjantaina agitreenit Activella. Koutsina Anna Kilpiä. Radat oli 5-10 esteen mittaisia joten jopa minä muistin ne! Tehtiin valsseja, persjättöjä, vedätystä kepeille, päällejuoksuja sekä rytmitystä. Ei kaikkea yhdessä radassa, 3 rataa mentiin yhteensä. Duke ei oo ikinä ennen käynyt kyseisessä paikassa ennen mutta eipä paljon menoa haitannut. Veti kontaktit niin lujaa ja stoppasi melkein täydestä vauhdista kontaktille! Sanomattakin selvää että olin aika ylpeä kun Duke oli niin rentona, ei sillä että sitä ikinä kiinnostaisi missä se on kunhan vaan saa tehdä jotain. Vieraat hallit, kentät, kontaktit ja koirat ei vaikuta mitenkään tekemiseen joten tottakai olen ylpeä pienestä mustasta. Ei sitä mihinkään tarvinnut kiinnittää vaan jätin vain makoilemaan johonkin rataantutustumisen ajaksi.

Yritän kovasti saada meille ihan vakituisen ryhmäpaikan, lähti agimasennus nimittäin pyyhkäisemällä pois. Aika hulppeeta että yhdessä tunnissa kerkee noin paljon treenamaan kun on tilaa!

 Lauantaina sitten vetotreenit Ruukissa. Duke veti 2+2 joista toinen sitten Köpin kanssa. Oli kuulemma mennyt aivan täysillä vaikka Duke lähti ensimmäisenä tyhjälle! Kuviakin on:

Lisää kuvia löytyy Katrilta ja  Timolta.

Sitten, Duke täytti lauantaina 18kk!

Hieno koira siitä on kasvanut. 

near, far wherever you are

 Yks päivä mulla tuli ihan hirveä ikävä Köpiä. Voi pientä pottunenää siellä jossain. Mietin että millaista elämä olisi jos Köpi elelisi vielä vanhuuden päiviään täällä. Aika rankkaa, ainakin mulle. Potisin  jatkuvasti huonoa omaatuntoa mennessäni Duken kanssa treeneihin. Ehkä näin on parempi vaikka se sattuu niin saatanasti.

Mitäs muuta, aksattu ollaan vaihtelevalla menestyksellä, treenivihko vaan savuaa kun kirjoittelen sinne treenisuunnitelmia, onnistumisia, epäonnistumisia ja tavoitteita. Päästiin activelle nyt pariin valkkaan, toivottavasti saatais tälle ääliö-ohjaajalle jotain järkeä päähän. Liian vaikeita ratoja on ollu mulle nyt monta kertaa peräkkäin ja syyllisyydentunnosta Duke-paran luustoa kohtaan melkein ihan itkettää. Tänään käytiin kuitenkin hubailemassa U:n muotoinen rata matalilla rimoilla ja Dukella oli hauskaa, minulla ei. Pitäiskö vaan suosiolla lopettaa koko agility kun tuntuu että kokoajan mennään vain takapakkia kun vertaa kesään. Minulle on ollut esimerkiksi suuri yllätys että koira täytyy palkata itse, joten joka kerta viimeinen este menee vituiksi kun alan kaivamaan lelua taskusta. Täytynee opetella. Koiralla kyllä on motivaatio kohdillaan. 

Mun pitäis nauttia joka sekunnista tuon koiran kanssa mutta se tuntuu olevan aksassa tosi hankalaa nyt. 

Tokossa sen sijaan tuntuu olevan nousukausi ja mä nautin 110% sen treenaamisesta, pitää toppuutella itseään välillä ettei tule taas ylitreenattua kuten kesällä. Mikä fiilis kun se parin kerran jälkeen oppi ruudun ja hyppynoudon ja hyppää tosi vinoista heitoista takaisinkin esteen yli. Tunnari on aika valmis, oon ajatellut hankaloittavani sitä kahden ihmisen hajuisilla kapuloilla kun se on nyt vähän liiankin itsevarma kyseisessä liikkeessä. Kahden ihmiset hajut vois vähän epävarmoittaa (<- onko suomalainen sana edes?) sitä, nyt ollaan jo todella lähellä väärien maistelua. Ei kyllä ole ikinä sitä tehnyt mutta ei ole kaukana. 

Esineilläkin käytiin ja kaikki kolme nousi nopeasti. Tekisi mieli taas pitkästä aikaa hakumetsään, ehkä ensi viikolla päästäis sitä tekemään. Ollaan myös käyty joka viikko vetotreeneissä. Duke lähtee nyt hyvin lähdössä ja eilen ne meni Köpi-aussien kanssa 3,3 km samassa vetonarussa. Lähdössä Duke komensi Köpille että nyt juostaan ja lujaa, kävi Köpin naamalla vähäsen antamassa palautetta. Köpi oli juossut aikaisemmin pitemmän lenkin kuin Duke ja Duke sitten veti koko köörin kunnialla loppuun saakka, olivat kuulemma hienosti juosseet yhdessä.  

Vaikka on syksy on pakko aina yrittää muistuttaa itselle että nauti tuosta koirasta, se on nyt siinä eikä huomenna. Tulihan sitä sen neljä vuotta odotettua, ja oli sen arvoinen.