Hups oho

 Jotenkin on vaan jäänyt tämä blogin päivittäminen. Näin kotosalla sairaana maatessa onkin siis hyvä kirjoitella.

Dukesta tuli tosiaan käyttövalio ja haun rotumestari 2.7 Kajaanissa. Uskomaton fiilis tulee heti kun ajattelinkin sitä päivää.

SM-kisoissakin käytiin, 79p kerättiin ja koira oli melko muissa maailmoissa. Liikkeet suoritti mutta itse mokasin seuruun antamalla aluksi paniikissa liikaa käskyjä. Koiran vein heti seuraavana maanantaina eläinlääkäriin kun se oli niin kummallinen. Hyppäsi tottiksessa vaikean näköisesti ja oli vaisu. Anaalit oli tosi täynnä, yleensä ne on tyhjentyneet itsestään. Eipä nyt tietenkään :D Koira on onneksi kunnossa joten se on pääasia! <3

EK1 kokeessa käytiin kans nappaamassa ykköstulos, SIISTIÄ! Monitoimikoira. Nyt on Duke ansaitulla koetauolla, ensi kesänä sitten uudet kuviot ;)

Vetyn kanssa on kisattu SM-tokoissa voittajassa ja pari kertaa sen jälkeen. Ykköset antavat odottaa edelleen itseään, vaikka kerran oli jo lähellä. Sitten huonosti koulutettu koiraparka päätti peruuttaa kaukoissa 3m :D Sori siitä Vety. Teki niinkuin oli opetettu :D

Molemmat pojat ovat päässeet jäljestämään, hakuilemaan, tekemään esineitä ja tottista. Tokoon keskitytään sitten talvitauolla enemmän :) Nyt nautitaan vielä maastoista kun voi!

Vety kävi luonnetestissäkin ja oli erittäin reipas ja noheva itsensä. Täältä videota. Tuomarina Kerkkä ja Berg.
Pisteet:
toimintakyky +2 hyvä
terävyys +3 kohtuullinen !
taisteluhalu +2a kohtuullinen
hermorakenne +1a hieman rauhaton
temperamentti +1 erittäin vilkas !
kovuus +3 kohtuullisen kova
luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen
laukaukset +++ laukausvarma

Yhteensä +175p Vety <3 Omilla jaloillaan seisova koiranalku joka kyllä sanoo kun on asiaa. Video on mielenkiintoista katsottavaa ja kuultavaa. Oon ollut onnekas kun oon saanut kaksi hienoa koiraa.

Nyt käytiin pitkä viikonloppu Jämillä reenaamassa ja ihan sikahyviä reenejä saatiin! Duke oli luonnollisesti ihan vittu täydellinen (vaikka ottikin ekassa reenissä rullan suuhun tyhjältä umpparilta..) :D Itsevarmuus ja silleen.. Vetykin teki superhienoja reenejä! Paljon taas reeniaiheita saatiin, kiitos mukavalle seuralle!

KVA Duke

Dukesta tuli käyttövalio lauantaina aussierotumestiksissä ja samalla rotumestari. 282p HK3. Niin älyttömän siistiä että ei tätä nyt ihan kokonaan osaa käsitellä. Rakas Duke, kiitos. 

Jotain niin siistiä

Koitan puhelimella näpytellä suurimmat uutiset. 2 viikkoa kokeiden välillä, hakua ei keretty treenata ollenkaan viime kokeen jälkeen. Esineitä kerran. Tottista 6 kertaa.

Tuomarina haussa ja tottiksessa Mikael Kallio ja esineillä Juhani Petäjistö. Aloitettiin maastoilla. Uusi rata meille, oikein kivanoloinen maasto alussa, tasaista mutta vähän ryteikköä. Just sopiva meille niin ei hirtä kaasu kiinni :D Koira työskenteli oikein hienosti, meni sinne minne lähetin, eteni suoraan ja voimakkaasti ja teki hienoja pistoja. Tein lähinnä yliheittoa mutta pari kertaa otin hallintaan keskilinjalla. Ensimmäinen ukko oli 100m kohdalla umpparissa. Seuraava jossain 250m ja vika 300m. Kaksi vikaa ukkoa teki peräkkäisillä pistoilla joten täytyy sanoa että koiran eteneminen oli todellakin tosi hienoa. Loppuradasta oli vasemmalla puolella oikein märkä suo ja oikea puoli tippui vähän alaspäin. Huippu Duketin. Hausta 168p.

Vähän aikaa kerettiin odotella kun sitten kuultiin että Petäjistö arvostelee esineet niin tie vei sitten esineruutumaastoon! Kolme pistoa kolme esinettä, on se perkele kone. Kaikki esineet oli ihan takalaidassa. Vähän joutui risteilemään kun ei oikein tuullut mutta hajut sai kuitenkin. :) Toi vielä oikein nätisti eteen joten esineiltä 30p.

Tästä sitten tottikseen. Hitto että jännitti. Upean maaston jälkeen 72 pistettä riittäis tottiksesta. Saatiin 83p. :) :) :) Ihan kentälle tulosta ja ilmoittautumisesta asti koira oli messissä täysin mukana ja kun suoritettiin ekana ja odotettiin lähtöpisteellä oltiin yhdessä siinäkin. Seuraamisen alussa edisto vähän mutta sitten tiivisti ja teki tähän astisen elämänsä parhaimman seuruun. Kontakti ei tippunut kertaakaan ja koira tosiaan työskenteli ihan mielettömän hienosti <3 Istuminen erinomainen. Maahan ois saanut kuulemma mennä nopeammin, luoksetulo kuitenkin hieno. Vielä erittäin hyvä. Erittäin hyvä. Seisomisessa tuli muutamia askelia, luoksetulo taas tosi hyvä ja varsinkin perusasento! Hyvä.  2 kiloinen oli nätti. Mun heitto vaan oli säälittävän lyhyt ja olis saanut olla nappaus nopeampi. Vähän myös kosketti minua palautuksessa. Olisko ollu hyvä. Hyppynouto hieno, mutta hyppäsi niin estettä hipoen takaisin tullessa että taisi vähän koskettaa vaikkei ponnistanut. Erittäin hyvä. Estenouto erinomainen. Se teki molempiin suuntiin!! Kyllähän se reeneissä mutta kokeessa ei ole noita tehnyt kuin vissiin kerran. Eteenmenossa edisti seuruussa mutta pikkuvikoja kun se meni maahan!! :) :) Paikallaoloon viedessä koira oli tosi hyvällä fiiliksellä ja jäikin sinne hyvin rauhassa. Sitten pari sekuntia paukuista niin nousi ja lähti ravailemaan paria/tuomaria kohti?? Kutsuin sitten luokse. Harmittaa tietenkin kun ei pysynyt mutta koska se reeneissä on tehnyt hyviä paikkiksia ei tämä ole maailmanloppu. Ei tullut yhtään ahdistuneena pois vaan kun puhuin tästä muiden kanssa niin sanoivat että lähti sen näköisenä että nyt vaan kuuluu lähteä.. Oli silti tosi hyvä fiilis kun tehtiin niin hienosti yhdessä liikkeet! Pisteitä tosiaan se 83 ja yhteensä 281p 1-tulos HK3 ja valiokello kilkattaa vähän kovemmin! Aika mielettömän siistiä. Nyt on hyvä mieli. Ei tämä varmasti ole ns. check tms. mutta silti, paljon ihmisiä ja vieras koira parina ja ei palkkaa. Silti koira tekee. Ekan seuruun suoran jälkeen tuntu että nyt me tehdään ihan aikuisten oikeasti yhdessä. <3

JK1 Vety!

Startattiin Vetyn kanssa oikeat palveluskoirakokeet eilen! Hyvin meni ja nyt on eka koulari saavutettu. Huisin hienoa :)

Aloitettiin tottiksella, suoritettiin ensin paikallaolo. Erinomainen. Siitä seuruuseen missä seilasi välillä ja henkilöryhmä oli vaikea, ei ole juuri sitä päästy reenaamaan. Olisko ollu hyvä. Istuminen erinomainen, liikkeestä maahan jäi istumaan, muuten ok. Puutteellinen. Nouto erittäin hyvä ja molemmat esteet erinomaisia. Eteenmeno erinomainen. Voi hitto sentään että oli siistiä olla tuon koiran kanssa kentällä. Se tekee lujaa mulle töitä ja tuntuu tosi hyvältä. Tottiksesta 88 pistettä ja hyvillä mielin maastoon.
 Maastossa oli kuuma ja metsä tosi kuivaa, pari kertaa näkyi jäljentekijän pari askelta, joten ainakin niiltä ja keppien osalta jäljellä oltiin. Jana täysin suora mutta nappasi takajäljen. Kaikki kepit nousi joten jäljeltä 164 pistettä. Esinekin löytyi tokalla pistolla, eka pistolla lähti kuin kuppa töölöstä ihan väärään suuntaan mun taakse :D Mitähän lie tapahtui. Toi kauniisti eteen ja annoin pitää pari sekuntia kun se on niin kaunis pitäessään täydellisesti esinettä suussaan ;) Tuomarikin mainitsi siitä että kaunis pito eikä mälvännyt yhtään. Yhteensä pisteitä siis 281 ja JK1. Aika jäätävän siistiä <3



Jäljelle valmistautumista

Vetyn kanssa oli tosi kiva olla kokeessa. Me on kasvettu tosi vahvasti yhteen tässä viimeisen puolen vuoden aikana. Koira on kasvanut henkisesti minusta puhumattakaan. Eteenmenoja on tehty 10 ikinä, mutta alan pikkuhiljaa ymmärtää sanonnan "ei se määrä vaan se laatu" Esteitä ei myöskään ole tehty varmaan sen enempää, vaan niin se tuo ihana lapsikoira teki erittäin voimakkaat ja nopeat noudot. Ihan mielettömän siistiä <3 Ehkäpä tälle kesälle vielä uskaltaudutaan toisenkin kerran kokeisiin.

Jälkikoira <3

Dukenkin kanssa käytiin 28.5 kokeessa. Aloitettiin maastolla, rankka rata ja pitkä tietenkin. Yhtään näyttöä ei saatu menemään normaalisti, kahdessa mulla meni liina solmuun ja jouduin roikkumaan muutaman metrin päässä koirasta, ja yhdessä koira jäi rullaan kiinni ja päästiin sitten vasta jatkamaan matkaa. Duke teki kuitenkin kovasti töitä ja kaikki ukot löytyi, alussa jouduin oikeasti huutamaan kun meinasi karata ekalla pistolla maalimiehelle jonneki 100m päähän. Onneksi näin että nyt on haju vielä kaukana niin päästiin tekemään kulmat ja jatkamaan matkaa. Sitten alkoi ukkoja nousemaan mutta takaraivossa kokoajan koputti että entä jos alussa olikin ukko. Ei onneksi ollut ja vika oli ihan lopussa. Hausta 166 alun  korvattomuuden takia :D Esineiltä 29, kaikki nousi kolmella pistolla, ekalla tuonnilla meinasi ihan vähän mälvätä. Loput nättejä. Maastosta siis 195.

Tottis oli sitten taas asia erikseen. Paikallaolosta lähti seuraamaan heti. :( Ei vain kestänyt tuota tilannetta, kun oli niin paljon porukkaa katsomassa, oli jo ilmoittautumisessa ihan muissa maailmoissa. Tuntuu tosi pahalta että se ei usko minun hoitavan tilannetta vaan lähtee itsenäisesti tekemään itselleen töitä. Tässä on vielä meidän välillä paljon työnsarkaa. Onneksi on hyvä kaveri kenen kanssa tehdä töitä. Seuruu vissiin tyydyttävä? paukut ok mutta teki käännöksiä vähän liian itsenäisesti esim. 49. askel päätti jo tehdä täyskäännöksen?? Istuminen erinomainen. Maahanmeno oli ollut tosi hidas, olisko jumissa? Tänään on aika osteopaatille. Luoksetulo kova ja voimakas. Tyydyttävä? Seisominen erittäin hyvä. Tasamaanouto erinomainen. Hyppynouto erinomainen, estenouto puutteellinen, kiersi tulosuuntaan. Mikähän tässä on koetilanteissa. Minun vika tietenkin, mutta miksi. :D Olisi kiva tietää. Eteenmenossa lähti kyllä mutta ei mennyt maahan kuin vasta kolmannella käskyllä. Puutteellinen. Pisteitä yhteensä 60.

Osaa ne olla ihan nättejäkin :D

Harmittaa tietenkin kovasti koska koira teki maastossa tosi lujasti töitä ja minä en ole sen arvoinen ohjaaja kentällä. Nyt hattu päästä ja nöyränä tekemään meidän tottis paremmaksi. Koen niin vahvasti että tuo koira ansaitsee sen valiotittelin nimensä eteen, se on ollut kerjäläinen ja kenraali ja minä vain olen roikkunut perässä. Haluan sille yhtä vahvan luottamuksen minuun kuin Vetyllä ja minulla on. Haluan että se uskaltaa luottaa minuun pahoissa tilanteissa. Siihen voi mennä aikaa, mutta ihan sama. Vielä joskus me vedetään Duken kanssa se 95 tottis ja ollaan hirveen iloisia siitä että tehtiin se.

Kesä on reenien aikaa, mä aion viettää lähes joka päivä aikaa metsässä, pellolla tai kentällä. Pojat kiittää syksyllä <3 Tokoakin täytyy Vetyn kanssa herätellä kun lähdetään sen kanssa SM-tokoihin voittajaan. Aika siistiä. Nyt mulla on kaks palveluskoiraa!

Duke 6v

Tämähän on nyt aivan yhtä juhlaa toisensa perään! ..jos siis näitä koirien synttäreitä juhlittais mitenkään :D
Duke on nyt kuuden vuoden ikäinen. Ei vielä vanha, mutta ei enää nuorikaan. Se on siinä iässä että kun nostan kulmia niin koira tietää mitä pitää tehdä. Nyt vain toivotaan että näitä synttäreitä tulisi vaikka 10 vielä lisää. Se olis ihan parhautta. Täytyy kuitenkin olla onnellinen ja tyytyväinen jokaisesta päivästä!

Dukessa on paljon vikoja. Se on ärsyttävä, vaativa ja todella itsenäinen. Kuitenkaan mikään vika tuossa koirassa ei peitä sen mahtavuutta. Duke on minun sieluntoveri. Se on luotettava, läheinen, rakas, iso, voimakas, vahva, tottelevainen, itsenäinen, toimiva, kiltti ja aktiivinen. Se tekee päätöksiä itse, kokeilee ja on rohkea. Duke on minulle todella tärkeä. Sen takia olen saanut kovin tärkeitä ystäviä. Se haastaa minut joka treenissä olemaan parempi, -sen arvoinen- Vielä joskus!

Harrasteissa tuo koira on parhaimmillaan. Se tekee täysillä. Mitä väsyneempi koepäivän jälkeen sitä kauniimpi tottis. Sen motivaatio ja voima hakuradalla on mielettömän upeaa katsottavaa ja minun tehtävänä on vain pysyä pois tieltä kun koira tekee töitä. Välillä vain roikun henkeni edestä näyttöliinassa, juotan vähän ja päästän koiran menemään. Se tietää kyllä mitä pitää tehdä. Odotan niin innoissani ensi kesän kokeita, leirejä ja treenejä! Loppupeleissä kuitenkin tärkeintä on että meillä on mukavaa yhdessä! Ja meillä on :)

Dukeen pystyy luottamaan nykyään lähes joka tilanteessa 100%. Luottamus ei tarkoita mielestäni sitä että koira ei reagoi mihinkään ärsykkeisiin ja on kuin puolikuollut, vaan että minä tunnen sen ja tiedän mitä koira tekee tai jättää tekemättä. Lenkeillä se vetää välillä hajujen perässä pitkin metsää mutta viipyy sen 5 minuuttia ja tulee takaisin. Tiedän olla päästämättä sitä irti teiden lähellä ettei käy mitään vahinkoa autojen kanssa. Se tykkää harvoista ihmisistä vaikka reeneissä pitääkin kaikista joilla on treeniliivi. Eivät kuitenkaan lähde vieraiden ihmisten matkaan esim. oman auton peräkontista. Minusta on vain mukavaa että kun vieraita tulee, koirat käyvät moikkaamassa ja tulevat sitten minun jalkoihin nukkumaan. Olipa kotona vieraita tai ei, kotona koirat ottavat rennosti ja nukkuvat.

On ollut kunnia yhdessä opetella koiraharrastusta tuollaisen eläimen kanssa. Vaikka kisat ja treenit ovatkin meidän taloudessa tärkeitä, kaikista tärkeintä kuitenkin on terveys ja hyvinvointi. Koen että koirien on mukava kisata minun kanssani, meillä on hyvä suhde. Koirien kunto on hyvä, ne saavat hyvää ruokaa, tärkeät ravintolisät ja ne käyvät säännöllisesti osteopaatilla. Kun on puitteet kunnossa on hyvä vetää täysillä!
Kiitos edelleen Terhille koirasta, sain kaiken mitä halusin 16-vuotiaana ja kaikkien muidenkin toiveet samassa koirassa <3 Duke on pop, Duke on paras.

Vety 3v!

 Vety täyttää tänään 7.5 jo kolme vuotta!

 

 

Rakas lapsikoira <3 Siitä on kasvanut luotettava ystävä, tärkeä arjen jakaja ja hyvä päikkärikaveri. Vety on se tyyppi joka vetää täysii vielä 20km lenkinkin jälkeen keppi suussa ja nauttii. Muut hyytyy jo puolessa välissä. ;) Hellyydenkipeä sylikoira ja raivokas syömäri. Hiilitableteita oon joutunu ostamaan vähän liiankin usein mutta onneksi ne kuitenkin maistuu ihan kädestä syöttäen :D Mitään vahinkoa ei onneksi ole vielä kuitenkaan käynyt. Mitä nyt vähän suklaata on maisteltu..

 Kiipeilee pöydille ja syliin ja nukkuu sohvan selkänojalla.Läträä joka ojassa ja on aina ihan kurassa. Nostaa häntänsä ihan itse tilanteessa kuin tilanteessa. On nöyrä mutta tietää tasan kuinka hyvä HÄN on. Tarjoaa jokaiselle kivelle kiipeämistä lenkin varrella jos sais vähän namia tästä hyvästä.

Jälkikoirana ihan pro ja hoitaa tonttinsa hienosti. Jäljestää kahvapannalla koska inhoaa valjaita. PK-liivit sentään on kiva koska niiden kanssa pääsee esineruutuun ja esineet on tosi helppoja ja niistä saa ruokapalkkista. Nää on nää koirien aivoitukset.. Tottiksessa parasta on kun saa taas juosta täyzii eteenpäin. Ne kiipeilyjututkin on tosi hauskoja. Ja sitten se seuraaminen. Ja se henkilöryhmä. Ja sitten ne luoksetulot kun niissäkin saa juosta täysillä. Ja ja..

Oon tosi onnellinen että sain Vetyn. Monta ottajaa olisi pennuille ollut. Kaikki sisarukset oli tosi hienoja. Jokaisessa olisi todellakin ollut Vety-ainesta. Monia muitakin pentueita oli sinä kesänä mutta nyt kun katson Vetyä juoksemassa näen siinä tosi paljon Rikkiä. -Rikki on omien koirien lisäksi ainoa koira jota voin ihan rehellisesti sanoa rakastavani. Oon rakastanu jo monta vuotta-. Ihan erilaisiahan Vety ja Rikki on, mutta juoksutyyli on täysin yhtenäistä. Kantojen tuhoaminen toistuu isältä pojalle ja haukkuminen kuulostaa ihan samalta.

Vetyn kanssa on jo koettu tosi paljon, leirejä, koulutuksia, auto-, bussi- ja junamatkoja. Satoja vierekkäin nukuttuja päikkäreitä sohvalla. Joka aamu ne tulee tasan samassa järjestyksessä sanomaan huomenta, molemmat omalla tavallaan.

Mielestäni ohjaaja tekee koirasta itsensä näköisen. Silti mulla on kaksi täysin erilaista koiraa. Tosin erilainen olen ollut itsekin kun koirat on olleet nuoria. Molemmilla on kuitenkin moottori, työmoraali, ahneus, lelupalkkaus, hallinta, motivaatio ja jostain kumman syystä ne näyttää vielä tykkäävän minusta. Molemmat omalla tavallaan. :) Voiko muuta toivoa? Ne tekee kaikkensa jotta minä olisin niihin tyytyväinen.

 Toivon vain että kykenen olemaan koirieni arvoinen -niin arjessa kuin treeneissä.- Siihen onkin pyrkimistä.

"Hei ruipelo, muistatko jo?
Me kuulutaan yhteen
Hei läskipää, miksi et sä nää?
Me kuulutaan yhteen
Älä luovuta, me ollaan voitolla
Me kuulutaan yhteen
Hei ruipelo, se on kohtalo
Me kuulutaan yhteen"

 

Kuulumisia

 T'äytyy välillä päivitellä tänne mitä me on puuhattu koko talvi! Ei tää mun blogi-innostus nyt oikein ota tuulta alleen.. :D

Lokakuun jälkeen vielä ajettiin muutamia jälkiä, Dukelle pellolla ja Vetylle metsässä mutta sitten tuli pimeää, märkää ja laiskuus. Keskityttiin koko loppuvuosi vain lenkkeilyyn ja päästeltiinkin sitten parhaimmillaan 16km lenkkejä pitkin metsiä. Vuorotyön onni (ja epäonni) on että työvuorot oli joko 5-13 tai 11-19 joten päästiin välillä valoisaankin aikaan ulos. Pidettiin treenitaukoa pari kuukautta, jotain temppuja tehtiin sisällä mutta siihen se jäi.

 

Marraskuussa käytiin Jokelassa 2 viikkoa ja sen aikana käytiin treenaamassa Järvenpäässä ja Jokelassa, mutta sen jälkeen taas päädyin pitämään taukoa.

 

Tammikuu tuli ja aloitettiin treenit, ja voi pojat olihan se mukavaa! Animagi Areena on tosiaan tuossa vajaan kilsan päässä joten ollaan siellä oltu ihan reippaasti tässä muutama kuukausi. Jännä miten koirat edistyy kun niitä treenaa! Hiihtämässä on myös käyty niin että koirat on irti. Toivottavasti ne jaksaa kesällä juosta, on noita suunnitelmia ihan huolella noiden päänmenoksi kehitelty :D 

Helmi-maaliskuussa oli 3 viikon treenitauko kun allekirjoittanut käväisi meren toisella puolen Etelä-Amerikassa. Lämmintä ja rentoa meininkiä riitti.

 

Australianpaimenkoirat ry ja Oulun Koirakerho ry muisti meitä vuoden koira -kisoissa. Duke oli aussieyhdistyksen vuoden PK-tulokas, hakukoira, vuoden PK-koira sija 2 ja vuoden tokokoira -kisassa sijalla 3. Vety voitti toko-tulokas kisan :)

OKK:lla Duke oli vuoden PK-koira ja PK-tulokas sekä tokokoira sijalla 2. Vety oli toko-tulokas -kisassa sijalla 3. Päästään shoppailemaan Väliheikille, Mustiin&Mirriin sekä aussieyhdistyksen kauppaan :)

Vetyn kanssa mennään 3.4 kokeeseen, kaukot on aivan kesken mutta ilmoitin silti, mennään yhdessä pitämään hauskaa. Se me kyllä tuon pojan kanssa osataan. <3 Dukea en ilmoittanut, annoin periksi uusien liikkeiden kanssa. Alkoi liikaa tuo tottis polttelemaan. Kevään suunnitelmiin kuuluisi tiukkaa lukemista, koirien treenaamista ja ehkä muutama koekin. ;)

Ei mulla näköjään ollut mitään asiaa mutta onpahan näpytelty jotain että ei näytä niin kovin masentavalta tuo etusivu kun lokakuulta viimeinen päivitys :D

 

 

Tiktak

Niin se vain napsahti meillekin se voittajan korkkaus Duken kanssa. Lajina haku, paikkana Kemi ja tuomari Allan Aula. lähdettiin Duken kanssa ihan kaksistaan liikenteeseen aamutuimaan ja huristeltiin Kemiin. Harmi kun ei voi koiraa pitää etupenkillä, meillä olis Duken kanssa niin hyviä keskusteluja.

Päästiin kolmantena suorittamaan hakua. Alemmat luokat kävi tekemässä esineruudun sillä välin. Hausta 166, yhdestä ilmaisusta lähti pisteet kun maalimies oli aika lähellä keskilinjaa ja Duke mennä paineli näytöllä ohi :D Siinä seisoskeltiin muutama sekunti, käännyttiin ympäri ja mentiin ukolle :D Oli vähän vaikeeta olla hiljaa siinä tilanteessa.. 2 ukkoa oli satasen alueella ja vika ukko 270m Hyvin meni, ei tarvinnut korjata yhtään pistoa ja Duke vaan toimi. Saatiin vaan tehdä yliheittoja. Vikalla ukolla se sai vasemmalta puolelta hajun (ukko oikealla) ja ylitti keskilinjan n. 10m päästä minusta. Kutsuin takaisin, koira tuli ja lähetin takaisin. Rulla suussahan se sieltä tulikin. :) Pistotin sen 12 kertaa, joten koirakin olisi voinut lähteä vaikka toiselle kierrokselle.

Esineiltä 4 pistoa 3 esinettä, upposi luotisuoraan, sai hajun, tarkensi ja toi. Tässäkin vaan toimi. <3 Maastosta siis 196.

Tottikseen mennessä jännitti aivan sikana. Tiiättekö sen tunteen kun tekis mieli hypätä autoon ja ajaa jonnekin jeeraan. Mentiin kuitenkin, koiraa jännitti mutta skarppasi kuitenkin yhdessä. Suoritettiin ekana,. Ennakoi paukkuja mutta kun ne sitten tuli ei reagoinut. Aivan täydellisen upea mahtava kaunis seuruu. Täyskäännökset, käännökset kaikki oli ihan sairaan hienoja. Tuntu hyvältä.
Seuruu tyydyttävä
Liikkeestä istuminen, maahanmeno, seisominen, tasamaa ja hyppynouto erinomaiset :P Oli ne kyllä hienoja.
Estenoudossa kiersi tulosuuntaan :O
Eteenmeno erinomainen, tosi hieno.
Paikallaolo puutteellinen, lähti etsimään eilistä päivää ja paalulle vietäessäkin näytti siltä että se eteenmenon palkka on jossain ja yritti vaan sitä jäädä etsimään :D Tälle täytyy siis todellakin tehdä duunia, mutta meillä on talvi aikaa.
Yhteensä tottis 82 ja maastopisteiden kanssa tekee yhteensä 278 I-tulos, HK3 ja valiokello käyntiin. Aika hurjaa!!

Kesäkuussa aloitettiin HK1, sitten heinäkuussa Kokkolassa yritys mutta Oulussa syyskuussa HK2 ja nyt HK3. Aika huippu fiilis <3

FI TVA HK3 BH Attic Angel's Capoeira Warrior <3

Jämillä lokakuussa

Jämillä lokakuussa

Jämillä lokakuussa

Vetyn kanssa jäljellä

 Vety on ajanut jälkeä sen 2-4 kertaa viikossa. Osat on pelkkiä janoja joissa keppi lopussa, osa on ollut pitempää pätkää. Janat Vety tekee nykyään nätisti, se tietää mitä tultiin tekemään ja mihin pitää mennä. Meillä on aina samat rutiinit ennen jäljelle lähtöä, pieni musta riemastuu joka kerta kun kaivan sen tietyn kepin autosta ja Vety pääsee hakemaan sen pusikosta. Sieltä se nenä maata viistäen aina tuo sen kaikista parhaimman kepin.

Tänään tehtiin kilsan jälki ei-niin-ihanaan maastoon. Duke oli mulla kaverina tallomassa kuten lähes aina, ja saatiinkiin tehtyä Vetylle jos jonkinmoista mietittävää. Jäljellä oli mm. 2/6 keppiä isojen kivien päällä, pururatojen ylityksiä, vedenpaisumus ja harhajälkiä joidenkin muorien toimesta. KUKA MUU KUIN KOIRAHARRASTAJA ON METSÄSSÄ KLO. 7 LAUANTAINA?

Mummoista huolimatta (tai niiden vuoksi ;)) Vety selvitti jäljen hienosti. Jana n. 40m, lähti suoraan loppuun asti ja aika lujaa. Nosti jäljen kuitenkin hienosti ja siitä me sitten lähdettiin. Tällä kertaa Duke ei ollut mukana. :D Eka keppi nousi heti 50m jälkeen. Ilmaisut on tosi hienoja nykyään. Vety on niin onnellinen kepeistä <3 Kulmat koira teki kuin juna. Ne oli super! Kaikki kepit nousi ja koira oli koko ajan ihan jäljen päällä. Vetyn kanssa on rentoa ja kivaa olla jäljellä.

 Yhdessäkin kohtaa (mistä on muuten jopa kuvakin) menin jälkeä tehdessäni todella suuren ojan/traktorin jälkien yli. En päässyt kumppareiden kanssa hyppäämään kunniakkaasti joten kulma tuli siihen keskikaistaleelle ja 7m jälkeen tuli uusi kulma. No problem sanoo Vety. :) Hitto se on rentouttavaa kun voin vaikka päästää vaan liinasta irti ja tallustella mukana. Koira ei paljoa tarkastele, Vety menee jälkeä pitkin :P

Koira on tuossa keskellä :D 

Kaikki kepit <3

HK2 Duke!

 Duke ja minä tehtiin tänään pitkässä kokeessa ykköstulos haun avoimessa luokassa! Wuupwuup! :) Maasto 192 ja tottis 85, yhteensä 277 ja HK2. Huippu fiilis <3 Dukemies <3

Ti-ti-uu

X: Hei kuule! Minäpäs tunnen sinut!
Nuuskamuikkunen: Ai?
X: Sinä olet Nuuskamuikkunen.
N: Oi, eikö vesi ole vielä kylmää? Tule nuotion ääreen lämmittelemään ettet vilustu.
X: Oi, kiitos. Kukapa uskoisi että minä olenkin semmoinen mönkiäinen joka saa istua                              Nuuskamuikkusen nuotion loimussa.
N: No ei siinä ole mielestäni mitään ihmeellistä.
X: Voi onpas! Olen kuullut sinusta lukemattomia huhuja! Yritän päästä joka vuosi näkemään miten           kuljet tästä ohi matkallasi Muumilaaksoon.
N: Vai monia huhuja. Siitä en ole yhtään mielissäni. En sitten yhtään. Mikä sinun nimesi on?
X:  Oi minä olen niin pieni ettei minulla ole nimeä. Kukaan ei ole koskaan edes kysynyt minun                 nimeäni. Mutta nyt sinä kysyit, ja me olemme oikeasti tavanneet. Ja minä olen istunut kanssasi            saman nuotion ääressä ja..
N: No jatka kertomustasi, vaikka oletkin kova liioittelemaan.
X: Kuule, voisitkohan sinä, tai siis tarkoitan, oliskohan sinulle suurikin vaiva keksiä minulle nimi?
     Nimi joka olisi vain minua varten, eikä kenelläkään muulla olisi samaa nimeä. En malta odottaa          että saan nimen!
N: Jaa'a, nimet ovat vakava asia. Minun täytyy miettiä.
X: Ei se voi olla sinulle vaikeaa, tiedät kaiken.
N: Kuule, ei voi olla koskaan täysin vapaa jos ihailee liikaa jotakuta.
X: Voi että sinä olet viisas! Ei ole mitään mitä sinä et tietäisi! Olen aina tahtonut olla yhtä vapaa kuin      sinä. Voivoi nyt minä pärpätän liikaa. Sinun puheitasi on niin mielenkiintoista kuunnella. Sinä olet      kai taas matkalla Muumilaaksoon tapaamaan ystäviäsi? Kuulin Siililtä, että Muumipeikko oli              jalkeilla suurimman osan talvea ja odotti sinua. Eikö ole erinomaista?
N: Mitä?
X: Voivoi, minustakin olisi hauskaa jos joku odottaisi jossain minuakin, mieli kaihoten.
N: Minun ei ole pakko mennä Muumilaaksoon, voin mennä muuallekin!
X: Oi, mutta sitten Muumipeikko tulee surulliseksi.
N: Silloin tällöin sitä haluaa nauttia yksinäisyydestä.
X: Juu, tietenkin. Minun täytyykin kaiketi lähteä, hei sitten ja kiitos. Hyvää yötä.
N: Hyvää yötä. Hei kuule sinun nimesi!
X: Sinä muistit!
N: Sopisiko vaikka Ti-ti-uu? Iloinen alku Ti-ti ja sen jälkeen monta surullista uuta loppuun.
T: Ti-ti-uu? Ti-ti-uu? Ti-ti-uu? Jihuu! Ai miten kaunis nimi!
N: Olen iloinen että pidät siitä. En ole ennen joutunut antamaan kenellekään nimeä.
T: Minäpä rakennan itselleni talon ja kiinnitän seinään nimikilven missä lukee Ti-ti-uu!
N: Hyvä ajatus. Mitä minä taannoin sanoinkaan?
T: Mistä?
N: Siitä asiasta etten minä muka välttämättä palaisi ollenkaan tänä vuonna Muumilaaksoon.
T: Minä en ottanut sinua todesta. Sinä vain hermostuit jostain minun sanomisestani. Minä arvatenkin     puhun liian paljon.
N: Olet sinä aika pälpättäjä. Lähden oitis Muumilaaksoon, olen myöhässä aikataulusta. Ja kaiken              kukkuraksi kevät näyttää tulleen varhain.
T: Muumipeikko tulee onnelliseksi. Sano minulta terveisiä ja mainitse nimenikin!
N: Kerron kyllä. Ja sanon miten uit joen poikki.


                                                                 Klik!

Tokon piirinmestariT

 Kolmoisvoitto :D Lakeuden koiraharrastajien järjestämät tokon piirinmestaruudet Oulunsalossa. Tuomarina Pipa Pärssinen. Liikkeenohjaajana Vetyllä Raittimon Henna ja Dukella Alatorvisen Pia. :)

Suurin osa varmaan jo facebookista lukikin, mutta raapustellaan tänne sitten vähän tarkemmin. Vety oli OKK:n joukkueessa avoimessa luokassa.

Paikkaistuminen 10
Seuraaminen 9
Seisominen 6
Luoksetulo 10
Istuminen 0
Ruutu 6
Nouto 7
Kaukot 7½
Hyppy 9½
Merkin kierto 7
Kok. vaikutus 9½

Yhteensä 242 AVO2. Voitettiin luokka. Harmittaa tuo istuminen kun se on ollut jäävistä paras ja sitten itse mokasin sen ylimääräisellä kämmäilyllä ja väärällä käskyllä. Ihan älytön virhe. Paikkis ok! Seuraamisessa hyvin mukana, mutta täyskäännökset ei ollu tiiviitä.  Seisomisessa kääntyi mun mukana. Luoksetulo ihan sairaan hieno! Tuli ihan täysillä loppuun asti ja jarrutti ihan eessä vasta. Ei silti törmännyt. Ruutu oli melkoista pelastelua :P Sain parilla ylimääräisellä käskyllä sen oikeaan paikkaan ja loppu ok. Noudossa en tiedä mistä noin paljon lähti pisteet, mun heitto oli tosi huono kun tuuli just kovasti niin kapula lähti ihan vinoon :D Oisko palauttaunut vinoon tms. Kaukoissa ei ollut kuulolla alussa ja jouduin sanomaan toisen istu -käskyn. Muuten ok! Hyvä Vety. Hypyssä ei ongelmaa. Merkin kierrossa lähti kyllä ja pysähtyi merkin taakse. Kutsuin sen sitten sieltä takaisin.

Vety teki alussa tosi hienosti hommia, mutta kun tuli ruutu vuoroon niin siitä alkoi vähän jarruttelemaan loppuliikkeissä, Tehtiin kuitenkin yhdessä ja tuntui hyvältä olla Vetyn kanssa kehässä.

Sitten oli Duken vuoro. Duken kanssa treenattiin tokoa tasan 11 päivää ennen koetta uusia liikkeitä ja tokoa ylipäätään.

Paikallaistuminen 9
1 min maassa ja luoksetulo 9
Seuraaminen 8½ (parasta ikinä!!)
Zeta 8½
Luoksetulo 5
Ruutu 5½
Ohjattu 9½
Merkin kierto, nouto ja hyppy 0
Tunnari 9½
Kaukot 8½

Oli paikkiksiin mennessä ihan kujalla, ja istumisessa oli liikuttanut toista tassua. Siitä sitten takaisin kehään ja käskettiin koirat maahan. (Ei olla koskaan tehty joten hyvin meni) ja luoksetulotkin onnistui kaikilla kiltisti. Seuraaminen oli parasta Dukea ikinä kokeessa ja milloinkaan. Ihan jäätävän hieno. Piti paikkansa 100%, yksi täyskäännös meni mun takia huonosti ja peruutuksessa ei ollut ihan suora. Se suotakoon anteeksi kun ei oo tehty noin pitkää matkaa ikinä. Zetassa maahan hidas. Luoksetulossa lähti hirveen lujaa ja eihän se sillon pysähdy hyvin. Maahan meni kuitenkin ok. Tuli hienosti suoraan sivulle! Ruudussa oli lähdössä merkittömälle merkillä johonkin ihan muualle mutta sain kuitenkin sen sinne yhdellä ylimääräisellä käskyllä. Ruudussa meni kauhean taakse niin korjasin vielä sen uudestaan keskelle ja suoraan maahan. Loppu ok. Ohjattu hieno! Härvelissä Duke lähti hypylle, sain korjattua sen tötsälle. Hyvin meni maahan siellä. Nosti hyvin kapulan mutta ei focusoinut hyppyyn ja oli jo hypyn väärällä puolella kun tajusin sanoa hyppy -käskyn koiralle. Dukehan nokkelana poikana hyppäsi hypyn väärään suuntaan ja toi kapulan :D
Tunnari hieno! Kaukoissa s-i vaihdossa tuli eteen vähän.

Voitettiin kuitenkin Duken kanssa joten se olis nyt sitten tokon piirinmestari 2015 :)

Oulun Koirakerhon joukkuekin voitti:

Vety kyllä osaa tuon poseraamisen :P 

Putsattiin siis poikien kanssa palkintopöydät tässä kovatasoisessa kisassa :D Voittohan ei siis ole tärkeintä, vaan murskavoitto :D

Loppuun vielä ensin Sonja Oikaraisen ottamia kuvia Dukesta:

Ja sitten Laura Pohjolan ottamia kuvia Vetystä:

H

Vetystä.                                                                                                                                                      

Kuva kertonee enemmän kuin tuhat sanaa. :D 

Vety on hirvittävän sympaattinen ja kiltti. Siinä on jotain semmoista mitä monessa muussa ei ole. Se on todella lojaali.
Se tykkää muista ihmisistä, tutuista varsinkin. Se on ollut minun mukana ukin luona hoitokodissa ja on siellä kuin kala vedessä. Vieraat, ehkä vähän epävarmat mummot ja papat ovat saaneet pusun ja hännänheilutuksia. Vety on täysin sinut itsensä kanssa. Sillä ei ole mitään tarvetta mennä esim. kotona istuskellessa muiden syliin. Yleensä se on minun vieressä. Se voi mennä, -ja saattaakin- joskus hypätä muiden kainaloon.
Silti sen ei tarvitse. 

<3

Vetyä on tosi helppo kouluttaa. Se on vastaanottavainen, ei ryntää joka suuntaan vaan ihan oikeasti oppii mitä sille kertoo. Ruutua kun ollaan sen kanssa tehty, on aloitettu ihan leluruuduilla ja jatkettu siitä tyhjiin ruutuihin. Vaikka ruudussa oli lelu, ei Vety juossut sinne päätä pahkaa. Meni ihan reippaalla laukalla mutta ei täysiä. Otti lelut ihan palkkana kuitenkin. Nyt kun on tehty enemmän toistoja ja koira tietää mihin sen pitää ruudussa mennä, on vauhti kasvanut. 

Siitä on tullut ihan mun paras kaveri. Se iskee jotenkin niin syvälle. Luin pari päivää sitten näiden Ä-pentujen blogia ja tuli niin ne vanhat fiilikset pintaan. Se onni kun pentuja alkoi syntymään ja kun kolmen syntyneen pennun jälkeen oli maailmassa 2 urosta. Vety oli sitten pentueen nuorin ollen seitsemäs pentu. Kyllähän niitä olisi tuijottanut vaikka kuinka kauan. <3 

Päivien kirkkaus ja tiet taisteluiden
Kenen kanssa ne kulkea saan
Voiko tuntea omansa joukosta muiden
Tuhansista tunnistaa

Olisin toki ottanut minkä tahansa pennuista, mutta mustatrikit vaan iski heti. En keksi mitään lisättävää tuohon koiraan. Se tekee fiiliksellä, se tottelee ja sen voi päästää mihin tahansa tilanteeseen ilman että huimaisi. Niin lasten, vanhusten tai muiden koirien kanssa. 

Monet tietääkin että meidän alkutaival ei ollut se ihan helpoin. Minä olin koulussa pitkiä päiviä, ja nuori sisustusarkkitehdin alku kotona takasi sen että taulut oli lattialla kun kotiin pääsin. Niistä ajoista on kuitenkin päästy pitkälle. Joka treenistä ja hetkestä kun ollaan nätisti osaan olla nykyään kiitollinen. Osa hetkistä tietenkin nousee ylitse muiden. Viime viikolla oltiin treenaamassa tokoa ja tehtiin ryhmässä avoimen istumista. Siinä se "hullu rähjääjä" (kiitos vaan tästä nimestä hlö X) istui ja napotti minuun kentän laidalle kun muut tippui maahan tai alkoivat haukkumaan. Tuntui hyvältä :) Ei toki se että muut touhuili vaan se että minun koirani ei. 

Kiitos Vety että olet olemassa. Joka aamu saan herätä herätyskellon aikaan siihen että joku hyppää viereen. Ei se muuta tee, tulee vaan ihan lähelle. Joka kerta kun tulen kotiin se hyppää syliin. Joka kerta kun sanon Vetyn nimen, se tulee ja kysyy että mitä asiaa. Joka kerran jälkeen kun sille on joutunut kertomaan asioita hieman lujemmin, se tulee silti yhtä reippaasti luokse eikä mielistele. 

Sokeina toistaa lausetta samaa

 Mitä meille kuuluu? -Hyvää kiitos. Ollaan just lähdössä reeneihin.

Duken kanssa on kerran viikkoon treenattu hakua. Mitäpä sitä hyvää liikaa. Koira lähtee suoraan, etenee takarajalla oikein ja on ihan hiton nopea. Ilmaisut on varmoja ja voimakkaita, näytölle lähtee kuin tykin suusta. Sanalla sanoen täydellinen. :D
Käytiin hakukokeessakin. Otin koiran n. 30min ennen koepaikkaa autosta että lenkkeilytän sen siinä. Duke ei halunnut edes tulla ulos autosta. Mun jännitys oli vissiin liikaa. Paska fiilis oli jo siinä vaiheessa, ei auttanut kuin käskeä koira ulos takapaksista ja lähteä lenkille. Eihän siitä mitään tullut. Koepaikalla koira oli jo varma että kohta joku kuolee. Ikinä, toistan vielä ikinä se ole reagoinut minun jännitykseen noin voimakkaasti. SM-kisoissa oli jotain samankaltaista mutta ei näin suurissa sfääreissä.
Lähdettiin kuitenkin kokeilemaan mutta olisi pitänyt vain jättää leikki kesken heti. Tottiksilla aloitettiin ja kun meidän vuoro oli, koira lähti ihan hyvin mukana paikkista kohti. Paalulla käskin sen maahan Duke ei totellut ekasta. Sitten tuli minulle paniikki, ja se oli siinä. Koira väisti ja muutaman käskyn jälkeen tuomari käski laittamaan liinaan. Jätin leikin kesken siinä.

Tämä ei varmaan ole paras mahdollinen vaihtoehto, mutta jätin nyt tottiksen ja kokeet Dukelta joksikin aikaa. Kun mikään ei tunnu miltään ja kaikelta, ei ole oikein vääntää koiraparkaa solmuun. Ollaan tehty FH-jälkeä ja sitä hakua. Esineitäkin Duke on hienosti hakenut. Jätetään "hallintajutut" nyt hetkeksi ja annetaan koiran tehdä hieman vapaammin. Se ei ole ihan ehkä se paras ratkaisu mutta pakko ihan hetki pitää taukoa.

Entäs Vety sitten? Vety on oma itsensä. Se on raivokas, täynnä tarmoa ja sen kanssa on ihana tehdä. Jokainen treeni tuntuu sen kanssa niin isolta ja suurelta. Siitä on tullut -ei Duken kustannuksella- semmoinen paras kaveri että oksat pois. Lupauduin OKK:n joukkueeseen piirinmestiksiin uuteen avoimeen joten täytynee kaivaa tokokamppeet kaapista.

Jäljellä Vetyn kanssa on erityisen mukavaa. Se menee nenä sopivan alhaalla, ajaa varmasti ja lähtee janalle hyvällä vauhdilla ja suoraan. Esineet sen sijaan aiheuttaa päänvaivaa varmasti meille molemmille :D Ensimmäisillä lähetyksillä se juoksee 20m ja kääntyy katsomaan että vitut täällä mitään ole. Hups! Ollaan tehty vissiin liikaa jonoja :D No, tätä on purettu niin että jokainen esine on ihan takarajalla ja nyt se on alkanut taas irtoamaan. Nenä on auki kuitenkin joten ihan laukkaamiseksi ei tämäkään homma ole onneksi mennyt. Tästä on suunta vain ylöspäin.

Ajatuksissa on kirjoittaa itse Vetystäkin paremmin, millainen se on, mitä se tekee ja miten. Parilla sanalla kuitenkin sanon että siitä on tullut hyvin rakas ja tärkeä ystävä.