En ole ikinä oikein kunnolla Dukesta kertonut, treenit vievät vain aina kaiken tekstitilan. Duke vaihtoi barffille muutama päivä sitten, saa nähdä miten reagoi, ainakaan maha ei mennyt löysälle tms.

Joku viisas on joskus sanonut että iloinen koira on hyvä työkoira. Siinä tapauksessa Duke on maailman iloisin koira. Dukesta on tullut koko ajan röyhkeämpi, oikea sika. Viime viikolla se vei noin vain Köpi-aussielta lelun suusta ja muuta pientä mukavaa, mutta suurin näyttö tähän on ehkä mustelmat joita tulee joka perkeleen treenissä ainakin 5. Se puree aivan rennosti käsiä jos mulla sattuu olemaan patukka vähänkin huonosti ja mulla on niska kipeänä siitä hyvästä että se juoksi lenkillä aivan täysillä takaapäin pahki. Onhan se toki jo kesällä purru poskesta ja nenästä kun sillä on tapana hypätä naamalle ja räyhätä..

Perjantaina käytiin paimentamassa ja taas nähtiin kuinka röyhkeä se on, ei kunnioittanut yhtään sauvaa vaikka hakkasin sitä maahan aivan sen naamaan edessä. Ensi alkuun se ryntäsi heti Derek-pässin kimppuun, ei onneksi purrut. Lampaat oli ihan vauhkona ja Duke sillon kun minä olin sen kanssa, mutta toisella kierroksella Sanni meni Duken kanssa ja itse tyydyin ottamaan kuvia aidan toisella puolen. Sannin kanssa Duke meni häntä alhaalla ja malttoi vain löntystää niin silloin lampaat liikkuvat mutta ei liian vikkelään. Heti kun Duke nosti raville lampaat lähti karkuun.

Alempi kuva on just sitä alkuhuumaa kun piti lippu korkeella ilmottaa että täältä tullaan. Viime viikolla myös tokotettiin ja aksattiin mutta niistä tuonnempana.