JK1 Vety!

Startattiin Vetyn kanssa oikeat palveluskoirakokeet eilen! Hyvin meni ja nyt on eka koulari saavutettu. Huisin hienoa :)

Aloitettiin tottiksella, suoritettiin ensin paikallaolo. Erinomainen. Siitä seuruuseen missä seilasi välillä ja henkilöryhmä oli vaikea, ei ole juuri sitä päästy reenaamaan. Olisko ollu hyvä. Istuminen erinomainen, liikkeestä maahan jäi istumaan, muuten ok. Puutteellinen. Nouto erittäin hyvä ja molemmat esteet erinomaisia. Eteenmeno erinomainen. Voi hitto sentään että oli siistiä olla tuon koiran kanssa kentällä. Se tekee lujaa mulle töitä ja tuntuu tosi hyvältä. Tottiksesta 88 pistettä ja hyvillä mielin maastoon.
 Maastossa oli kuuma ja metsä tosi kuivaa, pari kertaa näkyi jäljentekijän pari askelta, joten ainakin niiltä ja keppien osalta jäljellä oltiin. Jana täysin suora mutta nappasi takajäljen. Kaikki kepit nousi joten jäljeltä 164 pistettä. Esinekin löytyi tokalla pistolla, eka pistolla lähti kuin kuppa töölöstä ihan väärään suuntaan mun taakse :D Mitähän lie tapahtui. Toi kauniisti eteen ja annoin pitää pari sekuntia kun se on niin kaunis pitäessään täydellisesti esinettä suussaan ;) Tuomarikin mainitsi siitä että kaunis pito eikä mälvännyt yhtään. Yhteensä pisteitä siis 281 ja JK1. Aika jäätävän siistiä <3



Jäljelle valmistautumista

Vetyn kanssa oli tosi kiva olla kokeessa. Me on kasvettu tosi vahvasti yhteen tässä viimeisen puolen vuoden aikana. Koira on kasvanut henkisesti minusta puhumattakaan. Eteenmenoja on tehty 10 ikinä, mutta alan pikkuhiljaa ymmärtää sanonnan "ei se määrä vaan se laatu" Esteitä ei myöskään ole tehty varmaan sen enempää, vaan niin se tuo ihana lapsikoira teki erittäin voimakkaat ja nopeat noudot. Ihan mielettömän siistiä <3 Ehkäpä tälle kesälle vielä uskaltaudutaan toisenkin kerran kokeisiin.

Jälkikoira <3

Dukenkin kanssa käytiin 28.5 kokeessa. Aloitettiin maastolla, rankka rata ja pitkä tietenkin. Yhtään näyttöä ei saatu menemään normaalisti, kahdessa mulla meni liina solmuun ja jouduin roikkumaan muutaman metrin päässä koirasta, ja yhdessä koira jäi rullaan kiinni ja päästiin sitten vasta jatkamaan matkaa. Duke teki kuitenkin kovasti töitä ja kaikki ukot löytyi, alussa jouduin oikeasti huutamaan kun meinasi karata ekalla pistolla maalimiehelle jonneki 100m päähän. Onneksi näin että nyt on haju vielä kaukana niin päästiin tekemään kulmat ja jatkamaan matkaa. Sitten alkoi ukkoja nousemaan mutta takaraivossa kokoajan koputti että entä jos alussa olikin ukko. Ei onneksi ollut ja vika oli ihan lopussa. Hausta 166 alun  korvattomuuden takia :D Esineiltä 29, kaikki nousi kolmella pistolla, ekalla tuonnilla meinasi ihan vähän mälvätä. Loput nättejä. Maastosta siis 195.

Tottis oli sitten taas asia erikseen. Paikallaolosta lähti seuraamaan heti. :( Ei vain kestänyt tuota tilannetta, kun oli niin paljon porukkaa katsomassa, oli jo ilmoittautumisessa ihan muissa maailmoissa. Tuntuu tosi pahalta että se ei usko minun hoitavan tilannetta vaan lähtee itsenäisesti tekemään itselleen töitä. Tässä on vielä meidän välillä paljon työnsarkaa. Onneksi on hyvä kaveri kenen kanssa tehdä töitä. Seuruu vissiin tyydyttävä? paukut ok mutta teki käännöksiä vähän liian itsenäisesti esim. 49. askel päätti jo tehdä täyskäännöksen?? Istuminen erinomainen. Maahanmeno oli ollut tosi hidas, olisko jumissa? Tänään on aika osteopaatille. Luoksetulo kova ja voimakas. Tyydyttävä? Seisominen erittäin hyvä. Tasamaanouto erinomainen. Hyppynouto erinomainen, estenouto puutteellinen, kiersi tulosuuntaan. Mikähän tässä on koetilanteissa. Minun vika tietenkin, mutta miksi. :D Olisi kiva tietää. Eteenmenossa lähti kyllä mutta ei mennyt maahan kuin vasta kolmannella käskyllä. Puutteellinen. Pisteitä yhteensä 60.

Osaa ne olla ihan nättejäkin :D

Harmittaa tietenkin kovasti koska koira teki maastossa tosi lujasti töitä ja minä en ole sen arvoinen ohjaaja kentällä. Nyt hattu päästä ja nöyränä tekemään meidän tottis paremmaksi. Koen niin vahvasti että tuo koira ansaitsee sen valiotittelin nimensä eteen, se on ollut kerjäläinen ja kenraali ja minä vain olen roikkunut perässä. Haluan sille yhtä vahvan luottamuksen minuun kuin Vetyllä ja minulla on. Haluan että se uskaltaa luottaa minuun pahoissa tilanteissa. Siihen voi mennä aikaa, mutta ihan sama. Vielä joskus me vedetään Duken kanssa se 95 tottis ja ollaan hirveen iloisia siitä että tehtiin se.

Kesä on reenien aikaa, mä aion viettää lähes joka päivä aikaa metsässä, pellolla tai kentällä. Pojat kiittää syksyllä <3 Tokoakin täytyy Vetyn kanssa herätellä kun lähdetään sen kanssa SM-tokoihin voittajaan. Aika siistiä. Nyt mulla on kaks palveluskoiraa!