Voisin veikata että pelaisin futista vielä, varmaan ratsastelisin myös ja tekisin paremmin koulutehtäviä :D
2. Jos koirasi saisivat aina valita mitä teette, mitä se olisi?
Ensin ne juoksuttais minua pitkin pitäjää 10 tuntia, sitten käytäis syömässä kotona ja lähdettäis treenaamaan ja taas syötäis...Joka päivä eri laji kun noille kaikki on yhtä kivaa.
3. Mitä vannoit tekeväsi toisella tavalla uuden koirasi kanssa mitä et kuitenkaan saanut tehtyä?
Eipä mitään, Vetyn kohdalla ei oo vannottu mitään.
4. Miksi pidät koirablogia?
Pääsääntöisesti varmasti sen takia että kaukanakin asuvat tutut saavat lukea mitä tehdään ja itselleni treenimuistiota. (Tämähän on toiminutkin viime aikoina tosi hyvin...)
5. Jos koirasi voisivat kertoa sinulle yhden, tärkeän asian, mikä se voisi olla?
Duke: Anna ruokaa!
Vety: Ja nopeasti!
6. Miten päädyit koiriesi kasvattajaan? Mikä sai sinut valitsemaan juuri hänet ja mitä kaikkea kasvattajassa arvostat erityisesti?
Duken kohdalla en oikeastaan tajunnut aussieista mitään, ja voitte nyt kuvitella sitä onnen määrää kun sainkin tuollaisen kultakimpale-koiran että kasvattajan enkä mitään piippaavaa piskiä. Soitin Terhille vasta kun pennut olivat jo maailmassa ja taidettiin puhua jotain 3 tuntia. Parin päästä käytiin koiria katsomassa Vantaalla ja seuraavana viikonloppuna käytiin hakemassa pentu kotiin. Kyselin paljon Terhiltä ja Terhi vastaili kunnolla, koirat oli hyvässä kunnossa ja pennuissa oli virtaa. 16-vuotias minä oli aika pyörryksissä kun monen vuoden haave oli vihdoin toteutumassa.
Vetyn kohdalla kävi niin että 2011 aussie-leirillä oli kouluttamassa Tytti ja heillä oli omat koiransa mukana. Näin siellä Rikkiä ja muutaman kasvatin Y-pennuista ja olin aika myyty :P Siitä vajaan vuoden päästä pääsin Särkivaaran kevätleirille Jokelaan ja näin MONTA kasvattia. Y-pennut oli edelleen makeita mutta niin olivat muutkin ja varsinkin Rikki. Kesän aikana nähtiinkin vielä pari kertaa ja joulukuussa olin monta päivää heillä kotona jossa näin enemmän myös Fisua. Käydään aika ahkerasti yhdessä lenkeillä vaikka välimatkaa on vajaa 600km. ;) Kotiin tultuani laitoin Tytille viestiä että jos kokee voivansa minulle pennun myydä niin olen enemmän kuin onnellinen saadessani pennun. Niin sieltä sitten tuli pieni Vety, jonka synnytyksessä olin mukana, sain käydä monta kertaa katsomassa pentuja, olisinko yhteensä niistä 8 viikosta Jokelassa ollut yhteensä 3 viikkoa. Oli aivan huikeeta ihan oikeasti nähdä niiden kasvavan.
7. Saitko valita itse oman pentusi? Miksi valitsit sen? Jos kasvattaja valitsi, millä perusteilla?
Duken pentueessa kaikilla muilla taisi olla jo aika pitkälti kodit, ja Terhi oli Dukea meille miettinytkin.
Vetyn pentueessa Tytti valitsi pennut, ja olisiko joskus 6½ viikkoisina valittu. Toki paljon myös keskusteltiin pennuista ja joku tykkäsi toisesta pennusta enemmän kuin toisesta, ja mustatrikki vaan tuntui niin omalta. Nyt kun olen kaikkia pentuja nähnyt, niin kaikki on edelleen tosi kivoja pikku piruja :D
8.Onko koiraasi pentutestattu?
Duke on testattu, se oli ollut itsenäinen ja rohkea testissä. Samanlainenhan se on vieläkin :D
9. Mikä saa koirasi täysin sekaisin? Hyvällä ja pahalla?
Duken saa sekaisin vain hyvällä tavalla, vaikka se kuinka volisee ja huutaa agiradalla tai sen vieressä, se on silti aina pää kasassa ja pystyy helposti toimimaan, eikä ikinä ole esim. kisoissa roiskaissut kontaktilta tms. Hakuradalla se on myös aika sfääreissä.
10. Onko koirallasi noloja lempinimiä joita et kehtaisi huudella julkisesti?
Duke, Duksteri, Duksu, Tuksu, Vety, Vetskari, Vetsku, Vieteri, eipä nuo kovin noloja ole :D
11. Ketä koiramaailmassa ihailet? Miksi, ja jos saisit kysyä häneltä yhden kysymyksen, mikä se olisi?
Tyttiä ja Samppaa. Se koiranlukutaito, valtava tietotaito ja treenauksen mielekkyys. On kunnia tuntea heidät ja saada treenata ja keskustella heidän kanssaan.
Ketään en viitsi haastaa kun en keksi kysymyksiä!
1 kommentti:
Mikäpä tässä olisi kasvattellessa,jos kaikille pennuille olisi noin hienot kodit
Lähetä kommentti