Särkivaaran kevätleiri 2012

Otsikko kaiken kertoo, oltiin tosiaan Duken kanssa Särkivaaran kevätleirillä 16-20.5 ja olihan se hemmetin mahtavaa! Lähdettiin matkalle keskiviikkona 16.pvä n. klo. 4 ja perille saavuttiin puolenpäivän maissa. Matkattiin kahdella eri junalla ja kummassakin Duke alkoi nukkumaan melkein heti, minä katson kateellisena vierestä että pystyispä itsekin.. :D

Keskiviikkona otettiin tokoa koko päivä, Duke teki kahdessa setissä. Ekassa otin kaukot ja metallin, meinasin oikein vauhkoontua kun kyselin ja selitin samaan aikaan miksei Duken metalli toimi, (vähän turkulaiseen tyyliin Tytti;)) Kerroin kaiken meidän naksutteluista yms. mutta päätimme sitten että jos metalliin kaivataan jotain on se raivoa. Tehtiin siis niin että ensin riekutin ja kiihdytin Dukea ettei se saanut metallia, tämän jälkeen sitten heitin kapulan kauas ja pidin koiraa pannasta ja kiihdytin lisää ja päästin irti, -mutta Tytti nappasi kapulan Duken nenän edestä. Duken ilme oli tämmöinen. Samantien perään toinen, mutta edelleen Tytti nappasi kapulan nenän edestä. Tästäkös poika vain sisuuntui ja oli sitä mieltä että seuraavan kerran syön kaikki jos en saa kapulaa ja kolmannella kerralla se sitten sai kuin saikin kapulan ja oli jo napannut metskun sekä juossut jo 5m täysillä kapula suussa kun edes tajusi mitä teki.. Tästä superpalkat ja toinen 3x toisto heti perään. Parani!

Kaukoista sitten, jumppaa niiin että nami toisessa kädessä ja toisella kädellä ohjaan koiraa. Tämä toimii tiettyyn pisteeseen asti mutta mun kädettömyys tässä(kin) hommassa ei edesauta hommaa ollenkaan. En vaan osaa opettaa kaukoja! Pitäis varmaan viedä koira jonnekin kuukaudeksi ja hakea se sitten kaukotaitoisena..

///Näitä ollaan nyt tehty pari viikkoa peruuttamisen kautta, ja homma toimii, saa nähdä kuinka kauan.

Kämppikset

Toisessa setissä, treenien välissä n. 4 tuntia tehtiin luoksetulon stoppeja mulle aivan uudella tekniikalla, juoksutettiin Dukea Tytin ja mun välissä niin että kumpikin vuorotellen kutsui koiraa ja koira sai kummaltakin namia joka kerta. Tytillä oli lelu myös taskussa. Sitten ykskaks pysäytinkin koiran ja se sai palata takaisin Tytin luokse ja napata lelun. Tämä oli hauska treeni, pitäis taas ottaa joskus, koiralle olisi ainakin kivaa vaihtelua. Toisena liikkeenä otettiin ruutu ja ruudun vauhti. Duke on opetettu sheippaamalla hakemaan itse ruudun paikka keskeltä ruutua, ja vauhdin treenaaminen on unohtunut kokonaan.. hyvin tyypillistä minulle. Koira kyllä menee ruutuun mutta vauhtia on n. 10% täydestä vauhdista. Tehtiin yksinkertaisesti niin että jätin lelun ruutuun, lähetin koiran ruutuun ja pidettiin bileet. Näitä pari kertaa ja sitten niin että Tytti heitti koiralle lelun ruutuun kun se oli sinne mennyt. Alkoi vauhtia löytymään. :D

Davy, Rita, Duke.

Kahtena seuraavana päivänä (to ja pe) olimme päivällä kaikki katsomassa tokokoetta mihin puolet porukasta osallistui. Dukekin meinasi osallistua kun Tytti otti väärän koiran autosta kun haki Rikkiä paikallaoloihin. :D Samana päivänä Terhi tuli käymään kun naapurissa oltiin ja räpsittiin sitten kuvia Dukesta ja vanhemmista. Kuvia löytyy enemmän täältä. Toisena päivänä oli sitten Riikka Pulliaisen koulutus jossa olin kuunteluoppilaana. Näinä kahtena päivänä oltiin sitten iltapäivä ja ilta hakuilemassa. Samppa koulutti hakua. Duke teki haussa ilmaisua ja etsintää ensimmäistä kertaa yhdessä ja hienosti meni. Yksi pisto vain meinasi tuottaa ongelmia kun Duke ei vain uskonut edes 20:n lähetyksen jälkeen että siellä voisi olla joku. Lähti kuitenkin joka kerta mutta ei vain löytänyt. Toisena päivänä sitten korvaava treeni ja nyt oli suu messingillä kaikilla kun meni niin hyvin. :)  (Tästäkin) mulla oli muistiinpanoja tehtynä mutta ne on samassa paikassa kuin Lentsun tokokurssin paperit.  Sen muistan että mun lähetysasentoon puututtiin, makasin ihan liian painostavasti koiran päällä. Tästä ei ollutkaan kukaan aikasemmin sanonut joten hyvä että tuli puheeksi!

Noloa olla veljen kanssa

Seuraavana päivänä (la) tehtiin jälkeä, Annika talloi n. 500m pitkän 8 kepillä. Puolet jäi metsään. Mutta sentään 4 löytyi! Tarkisti pari kertaa jonkun harhan mutta palasi heti takaisin jäljelle. Nyt vauhtikin oli sopiva ja jos keppejä olis löytyny vähän enemmän niin täähän olis ollu melkein täydellinen! Päivällä sitten vähän tottista, katsottiin seuraamista. Tytin ja Katrin mielestä se on aika jees, mutta nyt Duke äänteli monta kertaa?!¤)&%&I/% Hommaa alettiin purkamaan ja todettiin yksimielisesti että kävelen jatkuvasti koiran päälle ja täyskäännökseni on tälläinen:

Ei ihme jos koira ilmoittaa että älä kävele päälle perkele. Sama vasemman puolen askelissa. Ongelma poistettiin kun kävelin suoraan ja vasemman askeleissa otin ihan muutaman sentin eteenpäin viistosti että koira tietää mitä tehdään. Homma selvä ja peilin voisi hankkia!

Samana päivänä tehtiin vielä agilityä Sanin johdolla. Radassa oli alkuun muutama pyöräyttely ja alkua tehtiinkin eka setti kokonaan. Saksalainen lienee nimeltään se kuvio mitä tehtiin ja hyvin meni kunhan saatiin palkka ja mun ajoitus oikeaan. Toisessa setissä sitten tehtiin koko rataa. Vauhtia oli ihan kivasti, koira haki esteet hyvin ja kepit meni hyvällä tekniikalla joka kerta. Lämpöä oli ainakin +20 astetta mutta se ei menoa haitannut. :)

Eikö sitä koiraa jolla on keppi suussa yleensä jahdata? :D

Sunnuntaina oli ohjelmassa temppurataa sekä kotiinlähtö. Leiri oli aivan huippu, ruoka oli hyvää, seura erinomaista ja paikka oli oikein hyvä leirille. Oli mukava huomata että vaikka minulla ei ole Särkivaaran nimellä varustettua koiraa pääsin silti juttuihin aina mukaan eikä olo tuntunut yhtään ulkopuoliselta. Kiitos siis Särkivaaralaiset! Koira toimi jälleen, oli ihanaa että vaikka vähän väsyttää ja vaikka olisi ollut koko päivän jossain vieraassa autossa vieraiden koirien kanssa, Duke jaksaa aina. Kaikki tekeminen näyttää vain riemastuttavan sitä ja sen kanssa on niin mukava tehdä kaikkea. Viime viikon agikisoissakin yksi nainen tuli sanomaan minulle että onpas sulla kiltti koira kun on niin hienosti siellä häkissä. Vastasin että ei se kiltti ole, se on fiksu ;) Turhaa huutaa häkissä kun sen sijaan siellä voi ladata akkuja että jaksaa huutaa häkin ulkopuolella. Kotimatka meni Jokelasta hienosti, Duke nukkui koko matkan takapenkillä ja vieressä kolisi jatkuvalla syötöllä metallihäkki. Teki mieli rutistaa tuota koiraa ihan kunnolla ihan sen takia että se vain oli siinä. Katsokaa nyt sitä.