Terveydestä asiaa

Noniin, luustokuvissa tuli käytyä ja hyvältähän ne näytti! Duken oli kiva käydä lääkärissä kera tovereiden, Lilli&Emma tulivat nimittäin myös. Lääkärinä toimi Kaisa Wickström. Ensin tutkittiin silmät ennen tippoja ja terveiltä näyttivät jo siinä vaiheessa. Seuraavaksi tarkemman tähystelyn kohteeksi joutuivat polvet, jotka jo muutaman vääntelyn jälkeen osoittautuivat täysin puhtaiksi. Sydän tutkittiin myös ja niin ikään terve, ei sivuääniä. Tahtojen taistelun jälkeen sain kuin sainkin laitettua niin Emmalle kuin Dukellekin tippoja silmiin ja pian silmätkin todistettiin täysin terveiksi.

Lyhyen odottelun jälkeen laitettiin koiralle piikki takamukseen ja silmät alkoivat luppasta. Koira kannettiin röntgeniin ja minut jätettiin jännittämään. Onneksi oli juttukaveri mukana mutta omat juttuni alkoivat loppua kohden mennä aina vain hysteerisemmäksi. Ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen meidät kutsuttiin katsomaan kuvia taululta ja pulssi lähenteli kahtasataa.

Ensin tulivat Lillin kuvat, seuraavaksi Emman. Duken kuvat tulivat viimeisenä ja niistä ensimmäisenä tulivat selkäkuvat. Puhtaalta ja hyvältä näytti kuvaavan lääkärin mielestä. Selkäkuvat lähtivät vielä eteenpäin Anu Lappalaiselle joka lausuu ne. Kyynärkuvat seuraavana, niistä ei löytynyt lääkärin mielestä mitään vikaa ja sanoi että aika puhtaat nollat olisivat. Hyvin symmetriset olivat. Seuraavana lonkat, ja taaskaan ei lääkäri löytänyt mitään vikaa, jälleen symmetriset. Reisiluunpää on hyvän muotoinen ja lonkkamalja tarpeeksi syvä. Olat olivat myös hyvät, ei irtopaloja tai rikkoa missään, puhtaat olivat lääkärin mielestä. Ranteiden kanssa sama homma. Olat ja ranteet halusin kuvata ihan varmuuden vuoksi kun ei satanen lisää tunnu miltään tässä vararikossa minkä kuvaukset aiheuttivat ja sainpahan tietää että koira on terve myös niiltä osin.

Lonkat ja kyynäret lähtivät tietysti vielä kennelliittoon mutta voi sitä helpotuksen ja ilon tunnetta kun lääkäri kehui Duken kyynäriä ja varsinkin lonkkia. Nopeasti koirat heräilivät ja lähdettiin takaisin kotiin toipumaan. :)

Täältä löytyy vielä kuvia luustosta.

Muutama päivä tästä, lauantaina Duke alkoi yskimään. Kävimme lauantaina tekemässä lyhyen agilitytreenin hallilla ja illalla se alkoi. Maanantaina kävimme näyttäytymässä jälleen lääkärille ja kennelyskähän se meille tupsahti, kuten aavistelinkin. Tämä tarkoittaa 10 päivän täyslepoa, höyryhäkkejä ja rasittavia päiviä. Yhdet agilitykisat ja yksi maailmanmestarin agilityvalmennus jää nyt välistä mutta tärkeintä on koiran terveys.

Höh, en näe tätä kuurapartaa reiluun viikkoon kun pitää niin pieniä lenkkejä tehdä rasituksen ollessa minimi.

Ystävyys on

 Ystävyys on aluksi...

Ujoja katseita

Lämpimiä halauksia

Vauhtia

Joka muuttuu pian

Hellyydeksi

Luottamukseksi

Hauskan pidoksi

ja ennen kaikkea 

Rakkaudeksi isolla R:llä.

"Se on sinun ystäväsi, kumppanisi, puolustajasi, sinun Koirasi.

Sinä olet sen elämä, rakkaus, johtaja.

Se on sinulle uskollinen ja vilpitön viimeiseen hengenvetoonsa asti.
Olet velkaa sille sen, että olet sen luottamuksen arvoinen."

 Rakas Duke. En voi koskaan kertoa ääneen kuinka tärkeä olet, kuinka paljon rakastan sinua. Sen sijaan voin näyttää eleilläni ja teoillani miten paljon merkitset minulle. Jollekin olet vain joku, mutta minulle koko maailma. En koskaan lyö sinua, kerron kyllä jos ylitit rajan. Opetan sinua iloisesti, hauskasti ja luovasti. En ajattele sinua ihmisenä, sillä ethän sinä sitä ole  -olet paljon enemmän- kuin ihminen. Odotat minua kotiin aina yhtä luottavaisena, ja minä haluan olla luottamuksesi arvoinen. Kuljetaan yhdessä tämä matka.

Juokse

Duken rankka viikonloppu on saatu päätökseen. Perjantaina olivat Katrin kanssa käyneet vetämässä vitosen, minä en päässyt valitettavasti mukaan kun olin töissä. Hyvin se oli kuitenkin juossut.

Lauantaina oli vuorossa OKK:n agikisat, kolme starttia luvassa, 2 agia ja yksi hyppyrata. A-rataa ei valitettavasti saatu videolle mutta sieltä vitonen, yksi rima tippui matkan varrelle minun mokan takia. Duke on kyllä tottunut että heilun ja pyörin kuin sirkuksessa -tahattomasti tietenkin- ja huutelen vääriä käskyjä. Kontaktit olivat hienot ja mukava mieli tuli vitosen ja vitossijan mukana heti radalta tullessa. Ihanneaika oli 55s, meidän ajaksi saatiin 41.88s ja aika kauan pidin kontakteilla ( n. 2s per kontakti) joten hyvin tyytyväinen olin vauhtiin.
Seuraavana oli niin ikään agirata, tässä tuli yksi kielto ja kepeiltä vitonen (aivokatkos?) muuten rata meni sujuvasti. Ihanneaika oli 58s ja meidän aika oli 50.48s. Paljon turhaa aika tuhraantui kepeille ja kauan pidin kontakteilla taas, laskin että jos olisin vapauttanut koiran heti kontakteilta ja kepeiltä ei olisi tullut virheitä olisi meidän aika ollut 43s! Ainahan saa jossitella.. ;) Videota täällä B ja C radoista.
Viimeisenä oli hyppyrata jota kauhulla odotin. Ei ollut niin sujuvaa kun ei ollut kontakteja millä pysähtyä! Virheitä tuli vain 5, kiellosta. Tein typerän persjätön vaikka olin suunnitellut valssin siihen kohtaan joten koira tutli ohi. Tähän tuhraantui kokonaista kolme sekuntia mutta kunnialla maaliin kuitenkin! Ihanneaika oli 45s ja meidän aika 37.11s.

Sunnuntaina oli VUL:n SM-vetokisat. Duke juoksi Katrin kanssa naisten naru B-luokassa viidenneksi! Aika ei ollut mitään päätähuimaavaa, 16.19 Hieno depyytti kuitenkin noin nuorelle koiralle kisoista. Kolmen viikon päästä uudestaan SPKL:n SM-kisoihin! Illalla suunnattiin sitten vielä tokoihin kahden tunnin levähdyksen jälkeen. :) Täällä vielä videota vetokisoista.

Pikainen treenipostaus tähän väliin, perjantaina hallilla Duken kanssa kaksin. 5 tuntia se oli häkissä odotellut ennenkuin pääsi tositoimiin. Tehtiin 2-5 askeleen seuraamista, täyskäännöksiä, kahden metallikapulan leikkiä ja lopuksi vielä norminoutoa vauhdista palkaten. Lopetettiin siihen kun koira meinasi räjähtää innosta ;)

Lauantai-iltana ajelimme Katrin kanssa testailemaan KAS:in uutta hallia. Pohja oli oikeinkin mukavan tuntuinen  ja halli kivan viileä, tarkeni kuitenkin treenata hyvin college+treeniliivi päällä. Täältä pääsee katsomaan mitä tehtiin. Rata oli tosi kiva,  aiemmin päivällä oli ollut Harri Kataisen koulutus ja olivat jättäneet radan sitten halliin. Duke haki kivasti keppejä. Joissain paikoissa tuli "hieman" kiire, en vain kerennyt. :D

Sunnuntaina oli ohjattu toko, ensin temppuiltiin ja tehtiin jalkojen välistä pujottelua. Sitten tehtiin ruutuharkkaa joka meni ihan persiilleen, ei saatu tehdä kuin yksi toisto ja tehtiin sitten kosketusalustaa pelkästään, mutta tässä kun olen miettinyt niin en halua käyttää sitä ruudussa. Sitten tehtiin itsenäisesti kaukoja, metallin pitoa ja tunnarikapulan pitoa. Kapuloiden pito onnistui tosi hyvin, kaukoissa tein vain jumppaa ja muutamia yksittäisiä toistoja käskytettynä, kaikki puhtaita! Lopuksi tehtiin vielä hyppynoutoa joka meni sekin persiilleen, liian vaikea treeni ja koira lähti joka kerta kapulalle ilman hyppyä. Tätä oltiin kerran tehty ja sillon onnistui kyllä ihan hyvin. Tehtiin lopuksi helpotettuna ihan normaalina hyppynoutona. Tehtiin vielä sitten paikkista.

Maanantaina olikin sitten taas tokot, ruutua olikin luvassa heti ekana. Sitten ohjattua kapuloilla, hieno! Ei ollut todellakaan kisamitoissa, vaan parin metrin väli kapuloilla. Leluhäiriöillä tehtiin liikkeestä seisomista niin että kun koira seisoi Paula heitti Duken eteen ja taakse leluja. Pysyi! Peruasentoa katsasteltiin myös. Lopuksi n. 4 min paikkis.

Keskiviikkona käytiin hallilla hubailemassa eikä sieltä ole paljon mitään kerrottavaa, palkkasin tosi tiheästi.

AINIIN! Pakkastemppuina on nyt Dukelle opetettu ovien laittaminen kiinni, etutassuilla seisominen (vielä seinää vasten) ja merkki. 

Täällä on ollut kovat pakkaset jo viikon, ja minulla loppuu mielenkiinto lenkeillä n. 45 minuutin kohdalla kun naama jäätyy. Sunnuntaina alkoi onneksi Pelttarin Elinan toko, ekalla kerralla teimme parin kanssa häiriköitynä jääviä. Nämä onnistu ihan kivasti. Tämän jälkeen paikkista häiriössä, tippui lonkalleen kun menin viistosti taakse vasempaan. Näitä voisi tehdä targetilla/lelulla nenän edessä että nokka suipponokka pysyy eteenpäin. Sitten vielä noutoa. Puukapulalla hyvä, metallin onnistuin itse pilaamaan kun aloin kiljua "jes"vähän liiankin innokkaasti.. Tehtiin sitten niin että hetsasin, heitin, ja heti kun koira oli tarttunut kapulaan lähdin taaksepäin juoksemaan. Otti tosi hienosti suuhun ja juoksi lujaa minun luo. Maanantain tokot oli peruttu. Tiistaina onneksi päästiin liitämään, rata oli seuraavanlainen:

Hankala oli, mutta yllättävän hienosti se meni. Nelosputkeen Duke irtosi tosi hienosti ja kerkesin hyvin sitten vitosesteella ennen koiraa. Pussista putkeenkin irtosi hienosti, oikeastaan ensimmäinen ongelmakohta tuli 15 esteellä, ensin kokeiltiin vain rytmitystä ja käännöstä että minä olen esteen vasemmalla puolella mutta eihän siitä tullut mitään vaan koira juoksi pussiin.. Tehtiin sitten valssia ja tätä hinkattiinkin sitten sen 10 kertaa. Samalla raivolla silti joka kerta putkeen ja minä valssailin päin seiniä sitten 15-esteellä. Lopulta saatiin onneksi toimimaan ja koutsi-Mikkokin totesi että aikamoisella draivilla vetää noihin putkiin kun aina saa olla laittamassa niitä uudestaan paikoilleen vaikka niissä on paljon painoja. :D Loppuratakin meni hienosti, päällejuoksu onnistui, kepit oli hyvät, yhden kerran Duke hiljensi kesken keppien ja mulla meni pasmat ihan sekaisin, mutta jatkoi sekunnin päästä normaalisti. Puomikin oli btw tosi hieno!

Video.

Vetohiihdon SM-kisat siirrettiin viikolla kovien pakkasten takia, joten 11.2 on agikisat ja 12.2 on vetokisat. Toivomme kovasti lämpimämpiä kelejä!

Ollaan tehty joka päivä tekniikkatreenejä. Sivulta maahan, edestä sivulle ja maasta sivulle on ollut kaukojen lisäksi treenauksessa. Kaukoissa on tapahtumassa läpimurto! i-m on ollut hankalin mutta nyt näkyy valoa tunnelin päässä. Paljonhan tuossa on työtä vielä. Testailin kaukoissa, (AVO-kaukot) sitä, kuinka kaukana voin olla. 25 metriä onnistui hienosti, ei liikkunut ollenkaan. Hyvä homma.